Mikko Minkkinen kuuli Engalnnissa luvatun 7 000 000 puntaa henkilölle joka keksii ikiliikkujan. Niinpä hän lähti kehittämään konetta. Mikon ajatuksen mukaan ikiliikkuja toimisi kahden mäen välissä. Laite laitettaisiin liikkeelle toisen mäen laelta. Laskuosuudella palkeet täyttyisivät ilmasta ja nousussa palkeisiin kertynyt ilma työntäisi koneen edelleen mäelle. Ikiliikkujaa ei koskaan syntynyt vaikka Mikko käytti pitkästä elämästään puolet koneen kehittelyyn. Perintötila ei saanut tarvittavaa huomiota ja velkoihin ei riittänyt rahaa. Lopulta tila oli myytävä. Loppuelämänsä Mikko vietti torpparina Hankaveden rannalla.
Ikiliikkuja on kiinnostanut ihmisiä niin nyt kuin Mikonkin aikana. Kone on ollut näytteillä muutamissa maatalousnäyttelyissä ennen ja jälkeen Mikon kuoleman. Ikiliikkuja myytiin Mikon kuoleman jälkeen Kansallismuseolle. Viimeisimmän kerran ikiliikkuja matkasi takaisin Säkinmäelle vuonna 1996. Tuolloin kansalaisopiston kurssilla tehtiin laitteesta kopio. Helppoa kopion tekeminen ei tietenkään ollut koska konetta ei saanut purkaa koneiston tutkimisen helpottamiseksi. Vuotta myöhemmin kopio valmistui ja ikiliikkuja palasi takaisin Kansallismuseon huomaan. Kopiota säilytetään nykyisin Kisaharjulla.
Säkinmäki -kätkösarja esittelee muutamia Säkinmäen kylän historiaan liittyviä paikkoja, tapahtumia sekä henkilöitä.