GC5CW4G Kokkolan sotilastorpat: Topparbacka ja Kifvilö (Traditional Cache) in Keski-Pohjanmaa, Finland created by -Kimmo-

GC5CW4G ▼

A cache by -Kimmo- Message this owner

Hidden : 11/15/2014

Difficulty:

Terrain:

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

"Kruunun sotilaat". Ripaus jo unohtunutta paikallishistoriaa
"Kronans soldater". En smula av bortglömda lokalhistoria

Peruspurkki pusikossa

KUNINKAALLINEN POHJANMAAN JALKAVÄKIRYKMENTTI

Tämän kätkösarja kertoo Kuninkaallisesta Pohjanmaan jalkaväkirykmentistä. Sarja esittelee samalla Kokkolassa ja sen lähiympäristössä olleista virkataloista ja sotilastorpista ne, joiden tarkka sijainti on tiedossa, sekä viimeiset niissä asuneet ruotusotilaat.

Kokkolassa ei ole säilynyt nykypäiviin saakka yhtään Ruotsinvallan aikaista upseerin virkataloa tai sotilastorppaa. Vuonna 2007 tehdyn argeologisen inventaarion mukaan kaupungin alueen maastossa kuitenkin on yhä nähtävissä näiden rakennusten kivijalkoja, perunakellareiden jäänteitä, kaivon pohjia, kiviaitoja ym.

Ruotujakolaitos
Ruotujakolaitoksella tarkoitetaan 1600 luvun lopussa kuningas Kaarle XI:n toimeenpanemaa sotaväenuudistusta. Se korvasi aiemmat, kansaa suuresti rasittaneet väenotot eli pakkovärväykset. Uudistuksen tavoitteena oli luoda Ruotsi-Suomen valtakuntaan yhtenäinen, vakinaisista sotilaista muodostettu armeija. Maakunnat määrättiin ylläpitämään kukin 1000 - 1200 sotilasta siten, että maakuntien tiloista muodostettiin 2 - 6 talon ryhmiä, ruotuja, joista jokainen joutui palkkaamaan ja pitämään yllä yhden sotilaan. Kruunulle, eli valtiovallalle järjestelmä oli edullinen, sillä maakunnat huolehtivat armeijan jokaisen sotilaan ylläpidosta ja kruunu ainoastaan aseisti sekä koulutti heidät.

Kustannuksista huolimatta maakunnat myös hyötyivät ruotujakolaitoksesta, koska ne saivat rauhan aikana pitää miehet kotiseuduillaan ja hyödyntää heidän työvoimaansa. Sotilaista erityisesti upseeristo ja aliupseerit olivat järjestelmän puolella, koska se takasi heille vakinaiset asunnot ja säännöllisen palkan.

Sotilastorpat
Jokainen ruotu raivasi kylänsä laitamille sotilastorpan, johon rakennettiin lämmitettävä tupa, aitta sekä 1 - 2 lehmän navetta. Lisäksi torpat pyrittiin sijoittamaan siten, että niistä olisi yhtä pitkä matka oman korpraalikunnan kokoontumispaikoille.

Värväytyessä ruotu maksoi sotamiehelle kuuden hopeataalarin pestirahan. Lisäksi ruotu kustansi miehelle vaatekerran, hatun sekä saappaat. Kruunu puolestaan hankki aseistuksen, univormun ja muut sotilasvarusteet. Aseet ja univormut säilytettiin harjoitusten välillä kokoontumispaikan, tavallisesti kirkon läheisyyteen rakennetussa aitassa. Rauhan aikana harjoitusten lisäksi ruotusotilaat olivat kruunulle myös työvoimaa, jota määrättiin ajoittain yleisiin töihin. Näitä olivat etupäässä linnoitustyöt, mutta myös koskenperkaus, kruununpolttimoiden rakennus- sekä kruunun puustellien korjaus- ja rakennustyöt.

Torpan asumis- ja viljelyoikeuden lisäksi ruotusotamies sai palkkaa 30 kuparitaalaria vuodessa, josta pidätettiin kolme taalaria univormua varten. Koska sotilaan perhe sai elantonsa torpan maista ja eläimistä, niin kokonaisansio oli suhteellisen hyvä verrattuna moneen muuhun sen ajan ammattiin.

Palvelusaikansa jälkeen sotamies perheineen muutti pois torpasta ja ruotu pestasi tilalle uuden miehen. Jos sotilas kuoli palvelusaikanaan, perheen oli lähdettävä torpasta. Torpan nimi oli pysyvä ja usein ruotusotilas otti sen käyttöönsä. Sen vuoksi useat perättäiset, saman nimiset perheet torpan asukashistoriassa eivät useinkaan olleet sukua keskenään.

Kifvilön ja Topparbackan sotilastorpat
Kummastakaan torpasta ei ole jäljellä muita näkyviä merkkejä kuin niiden puolivälissä sijaitseva vanha, lähes sortunut kivimuuri. Kivimuurin jäänteet ovat muinaismuistolain suojelemat ja siksi sen kiviä ei saa siirrellä! Tämän vuoksi kätkö on muurivanhuksen vieressä olevassa puussa. On epäselvää, kumman torpan maihin kivimuuri on aikanaan kuulunut, vai onko se ollut yhteinen.

Kuninkaallisen Pohjanmaan Jalkaväkirykmentin II Majurin Komppanian Pääkatselmusrulla
Katselmus pidetty 7. Heinäkuuta 1802

Ruotu n:o 18, Topparbackan sotilastorppa, Linnusperässä
Lipunkantaja Olof Wall, syntynyt Keski-Pohjanmaalla 30. Toukokuuta 1757. Ikä 44 vuotta, 14 palvelusvuotta, pituus: 5 jalkaa 9 tuumaa (n. 175 cm).
Naimisissa Malin Eriksdotterin kanssa, kaksi lasta.

Olof Wall otettiin palvelukseen Vaasassa varkaudesta tuomitun sotamiehen tilalle, joka oli työkomennuksella Mustasaaressa tuomittu varkaudesta raipparangaistukseen, menettämään maineensa ja erotettu.

Wall muutti Topparbackaan ruodusta n:o 14 vaihtamalla vakanssia lipunkantaja Ahlbäckin kanssa.

Ruotu n:o 19, Kifvilön sotilastorppa, Kallisessa
Sotamies Carl Magnus Pihl, syntynyt Keski-Pohjanmaalla 24. heinäkuuta 1776. Ikä 26 1⁄2 vuotta, 6 1⁄4 palvelusvuotta, pituus: 5 jalkaa 10 tuumaa (n. 178 cm).
Naimisissa Catharina Pehrsdotterin kanssa. Seitsemän lasta, joista kaksi kuollut pian syntymän jälkeen.

Carl Magnus otettiin palvelukseen Vaasassa Hindrich Pihlin tilalle. Heikentyneen näkönsä vuoksi Hindrich siirrettiin sairasruotuun, jossa hänelle myönnettiin ero palveluksesta sekä sotilaseläke.

Bonuskätkö
Osassa kätkösarjan lokikirjoista on vihje myöhemmin julkaistavaa sarjan Bonuskätköä varten! Sarjan muut kätköt:
Kapteenin virkatalo - Kaptens ämbetsbostad Kokkolan sotilastorpat: Lyttsbacka Kokkolan sotilastorpat: Rajaluoto - Rajlot Kokkolan sotilastorpat: Storå Kokkolan sotilastorpat: Tågminne Kokkolan sotilastorpat: Orres Kokkolan sotilastorpat: Gallören

KUNGLIGA ÖSTERBOTTENS INFANTTERIREGEMENTE

Denna cacheseriens berättar om det Kungliga Österbottens Infantteriregemente. Samtidigt serien förevisar de soldattorp i Karleby och dess omgivning vilkas belägenhet är medvetna, samt de soldater som senast bebodde dem.

Fastän det inte har bevarats ett enda soldattorp i Karleby från den Svenska regeringstiden, kan man, enligt den arkeologiska inventarien från 2007, se torpbyggnadernas stengrunder, rester av potatiskällare, brunnsbottnar och stenmurar på stadens marker.

Det ständiga knektehållet och roter
I slutet av 1600-talet förnyade kung Karl XI armén, så att de tidigare tvångsvärvningarna inte längre plågade folket. Reformens syfte var att bilda en enhetlig armé bestående av ordinarie soldater i det Sverige-Finlands rike.

Provinsernas landsgårdar delades upp i grupper, roter, om 2 - 6 hus och varje rote beordrades att anställa en soldat, så att provinserna kunde upprätthålla 1000 - 1200 soldater. Förfarandet gynnade kronan, statsmakten, som enbart tränade och beväpnade soldaterna, medan provinserna stod för själva försörjandet.

Trots utgifterna gagnade det provinserna och bönderna, som under fredstid fick utbyte av soldaterna som arbetskraft. Speciellt befälet uppskattade förfarandet, då det garanterade dem stadigvarande bostad och lön.

Soldattorp och dess soldater
Varje rote uppförde ett soldattorp med tillhörande bod samt fähus för 1-2 kor i utkanten av sin by. Dessutom placerades torpen på så sätt, att var och en hade lika lång väg till det korpralskapets samlingsställe.

Vid värvningen fick soldaten av roten sex silverdaler i mönstringspeng samt en omgång kläder, stövlar och hatt. Kronan stod för vapen, uniform och övrig soldatutrustning . Mellan övningarna förvarades vapen och uniformer i samlingsställets kronmagasin, dvs en bod vanligtvis nära kyrkan.

Utanför övningar och kommenderingar var soldaten skyldig att jobba för roterna enligt ett skilt dagsverkskontrakt.

Förutom boende- och odlingsrätten fick soldaten 30 koppardaler per år, varav 3 daler avhölls för uniformen. Helhetslönen ansågs relativt bra med tanke på den tidens yrken, då hela familjen fick sitt uppehälle av gårdens odlingar och djur.

Efter avslutad tjänstgöring flyttade familjen ut, och roten anställde en ny soldat till torpet. Om soldaten avled under tjänstgörningen, flyttade resten av familjen ut ur torpet.

Varje torp hade ett bestående namn, och soldaterna antog ofta det namnet. Så ledes är de flesta familjer, som i tur och ordning bebott samma torp, inte släkt med varandra.

Cachen ligger brevid en gammal stenmur, halvvägs mellan Kifvilö och Topparbacka. Det är oklart att till vilken torp stenmuren har hört till.

Det Kungliga Österbottens Regementets Andra Majors Kompaniets Generalmönsterrulla

Avsyning den 7. Juli 1802

Rote nr.18, Topparbackens soldattorp i Linnusperä
Fanbärare Olof Wall, född i mellersta Österbotten den 30. Mai 1757. Ålder 44 år, 14 tjänsteår, längd 5 fot 9 tum (ca.175cm). Gift med Malin Eriksdotter, två barn.

Wall antogs i tjänst vid Wasa istället för den soldat, som under tjänstekommendering i Korsholm för stöld dömts till spöstraff samt förlorande av rykte och tjänst.

Olof Wall böt vakans med fanbärare Ahlbäck och flyttade från rote nr.14.

Rote nr.19, Kifvilös soldattorp i Kallis
Soldat Carl Magnus Pihl, född i Mellersta Österbotten den 24. Juli 1776. Ålder 26 1/2 år, 6 1/4 tjänsteår, längd 5 fot 9 tum (ca. 178 cm). Gift med Catharina Pehrsdotter. Sju barn vilka av två dog tidigt efter deras föddsel.

Carl Magnus antogs i tjänst vid Wasa istället för Hindrich Pihl. På grund av hans försvagade syn Hindrich flyttades till sjukrote var befriade från tjänst och beviljades soldatpension

Bonuscache
I slutet av serien kommer man att publicera en bonuscache. I en del av seriens loggböcker finns det en tip för bonuscache! Andra cacherna i serien:
Kapteenin virkatalo - Kaptens ämbetsbostad Kokkolan sotilastorpat: Lyttsbacka Kokkolan sotilastorpat: Rajaluoto - Rajlot Kokkolan sotilastorpat: Storå Kokkolan sotilastorpat: Tågminne Kokkolan sotilastorpat: Orres Kokkolan sotilastorpat: Gallören

Lähdeluettelo-Litteraturförteckning:
C-B.J. Petander, Stig Roudasmaa: "Pohjanmaan rykmentti 1626 - 1809"
J. Björk, B. Lybäck, M. Lybäck: "Försvarad frihet: Minnesmärken i Karlebynejden"
Tapio Kauniston sukututkimusarkisto - Tapio Kaunistos genealogiarkiv

Additional Hints (No hints available.)