Huuhkaja on Euroopan suurin pöllölaji ja täysin rauhoitettu Suomessa. Huuhkaja on aiemmin kuulunut pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko maamme peruslinnustoon. Tähän viittaavat paikannimistössä lukemattomat Huuhkajavuoret, - kalliot, -harjut ja -lammet niilläkin seuduilla, joilla laji ei nykyisin pesi tai on huippuharvinaisuus. Pesänsä huuhkaja tekee suojaan sateelta, kallion juurelle mahdollisesti lipan tai kallionulokkeen alle, kaatuneen puunrungon, juurakon tai tiheän pensaan suojaan. Voi pesä löytyä hakkuurisujenkin alta tai jopa myös täysin ilman suojaa kannon tai puunrungon kupeesta tai myös rakennuksesta. Huuhkaja käyttää samoja pesiä vuodesta toiseen, pesäpaikkoja voi olla 2-3. Pesimisen huuhkaja jättää väliin, jos talvi on ollut kylmä ja jyrsijöitä vähän. Huuhkaja munii maalis-huhtikuulla.
Huuhkaja on paikkalintu, joka käyttää ravinnokseen pikkunisäkkäitä ja lintuja. Huuhkajan höyhenpuku on kauttaaltaan ruosteenkeltaisen ja mustan kirjava. Isossa päässä on tuuheat korvatöyhdöt ja kellanpunaisena hehkuvat silmät. Lennossa huuhkaja vaikuttaa pitkien siipiensä ja jäntevien siivenlyöntiensä vuoksi hyvin suurelta, siipien kärkiväli on 150-160 cm ja jopa 190 cm. Pyrstö on melko lyhyt. Koivet ovat höyhenpeitteiset, kynnet ja nokka ovat mustat. Naaras on koirasta kookkaampi.
Eri puolilla Suomea on lintua kutsuttu erilaisilla nimillä, mm: huuhkajahaukka, huuhkakaija, huuhkain, hyypiä, huukkaja ja isohuuhkaja.
Suomessa arvioidaan pesivän n. 2000 huuhkajaparia.
lähteet: luontoportti.com, wikipedia.org, tunturisusi.com
Tämä kätkö on kaksiosainen mysteeri. Koordinaatit vievät sinut lähtöpisteelle, jonka ratkaisemalla saat loppupisteen koordinaatit. Halutessasi ratkaista mysteerin kertalinttuulla, kannattaa mukaan varata paperia ja kynä.
Maastossa on jyrkänteitä. Suorin tie ei ole paras tie.
Vähän lumen aikaan on kätkö talvilöydettävä.
Todennäköisesti et löydä kätköretkelläsi huuhkajaa.
Loppupisteen koordinaatit:
64° FI. JDF
027° GJ. HIB
J = E+F-C