Pitkäkangas Esker EarthCache

Tehtäväsi

Mene annettuihin koordinaatteihin Haaskanypäleelle.

1. Määrittele havaintojesi perusteella, mihin moreenityyppiin Pitkäkangas kuuluu. Arvioi maastoa tutkimalla kuinka paksu moreenikerros on.

2. Perustele havaintojesi mukaan onko maasto hyvin vettä läpäisevää.

3. Arvioi vuosissa, missä vaiheessa Suomenselkä menettää merkityksensä pintavedenjakajana. Mihin vedenjakaja on tällöin siirtynyt?

4. Lisäksi voit liittää kuvan itsestäsi tai GPS-laitteestasi Pitkälläkankaalla, mutta pyydämme, että kuvista ei pystyisi katsomaan vastauksia kysymyksiin. Kuvan lisääminen on täysin vapaaehtoista.

Lähetä vastauksesi tehtäviin 1 – 3 Viestikeskuksen kautta ennen kuin loggaat löytösi. Sinun ei tarvitse odottaa loggauslupaa, vaan tarvittaessa otamme sinuun yhteyttä.

Pitkäkangas

Pitkäkangas on yksi maamme komeimmista yhtenäisistä pitkittäisharjumuodostelmista (640ha). Pitkänkankaan harjualueella on myös useita harjulaajentumia, kuten Hautaypäle ja Harjuypäle. Harjulaajentumien laet ovat yltäneet jo Itämeren korkeimman rannan yläpuolelle 9000 vuotta sitten. Harjumuodostelma kuuluu seudullisesti merkittävään pohjavesialueeseen. Nykyään valtaosa harjualueesta sijaitsee puolustusvoimien alueella. Haaskanypäle ei kuitenkaan sijaitse armeijan mailla, joten voit kulkea siellä vapaasti.

Suomenselkä

Suomenselkä on toinen Suomen päävedenjakajista. Se erottaa Perämereen laskevat Pohjanmaan joet Järvi-Suomen vesistöjen valuma-alueesta koillinen-lounas – suuntaisesti. Suomenselkä ei ole maantieteellisesti tarkasti rajattu alue, vaan siihen luokitellaan Järvi-Suomen ja Pohjanlahteen laskevien jokien väliin jäävä alue. Suomenselkä on karua ja laakeaa aluetta, metsät ovat usein puolukkaisia mäntykankaita. Alue on myös hyvin soista maastoa. Suomenselkää halkoo kantatie 58, jota epävirallisesti kutsutaan myös Suomenselkätieksi.

Harjut

Harjut ovat syntyneet viimeisen jääkauden aikana mannerjään sisällä kulkeneiden jokien ansiosta. Jäätikköjoet kuljettivat maa-ainesta, joka kasaantui uoman pohjalle sekä joen suulle. Maa-aines on karkeampaa harjujen sisällä, kun niiden pinnalle on puolestaan kertynyt hienojakoisempaa siltti- ja savikerroksia. Suomen yleisin maalaji on jäätikön synnyttämä moreeni, johon kuuluu niin karkeat lohkareet kuin hienojakoinen savikin. Moreenilajit voidaan karkeasti jakaa siltti-, hiekka- ja soramoreeniin.

1. Kallio 2. Moreeni 3. Harjuainesta, soraa ja hiekkaa 4. Savea ja silttiä 5. Hiekkaa

Vedenjakaja

Vedenjakajat voidaan jakaa pinta- ja pohjavesien valuma- ja vedenjakajiin. Pintavedenjakajat ovat korkeita maaston kohoumia, jotka jakavat sataneen veden valumaan jompaakumpaa rinnettä pitkin alas. Pintaveden valuma alue määritellään alueeksi, johon satanut vesi kulkeutuu kyseisen vesistön kautta. Pintaveden valuma-alueet ja vedenjakajat voidaan määritellä topografisen kartan avulla.

Pohjavesi ei välttämättä aina kulkeudu samansuuntaisesti kuten pintavesi. Lisäksi pohjaveden pumppaaminen teolliseen käyttöön voi muuttaa pohjaveden virtauksia, mutta se ei näy maanpinnalle.

Koska maankohoaminen muokkaa jatkuvasti Suomen maankamaraa, kallistuvat valuma-alueet hitaasti kaakkoon. Perämeren alueella maankohoaminen on nopeampaa, ja kaakkois – Suomessa, jopa 70 cm sadassa vuodessa hitaampaa.

Pohjavesi

Pohjavesi on yksi maapallon uusiutuvista luonnonvaroista. Pohjavedeksi määritellään maaperän läpi suodattunut ja varastoitunut vesi. Pohjavettä on mahdollista muodostua alueilla, joissa maaperä on sopivan karkeaa ja huokoista, josta vesi voi suodattua läpi. Esimerkiksi savimaasta vesi pääse imeytymään läpi, mutta kallion uurteiden läpi vesi puolestaan pääsee suotautumaan. Laadullisesti parasta pohjavettä muodostuu harjualueilla. Suomessa julkinen vesihuolto perustuukin näiden harjualueiden pohjavesivarantoihin. Pohjaveden luontaisia purkautumia maanpinnalle ovat lähteet. Suomessa lähteitä on yli 20 000.

Lisätietoja

Geologia

U.S. Geological Survey

Pohjoispohjalaista kulttuuriperintöä

Your Tasks

Go to the given co-ordinates to Haaskanypäle.

1. Define by your observations what type of moraine is Pitkäkangas esker. Estimate how thick moraine layer is.

2. Explain by your findings whether the terrain is or is not well drained.

3. Estimate in years, when Suomenselkä water divide won’t be a surface water divider anymore. Where will then surface water divider be?

4. In addition you can add picture of you or your GPS-device at Pitkäkangas. But please make sure that you don’t spoil the questions on your photos. Adding pictures is entirely voluntary.

Send your answers for questions 1-2 through Message center . You can log the cache after you have sent the answers. If there's something wrong, we will contact you.

Pitkäkangas

Pitkäkangas is one of the largest uniform esker formation by 640 hectares wide. Pitkäkangas esker has also many esker enlargement, which are smaller and narrower than the main esker. Largest of these side esker are called Hautaypäle and Haaskanypäle. These side eskers have reached surface of ancient Ancylus Lake 9000 years ago. Pitkäkangas esker area also belongs regionally important groundwater area. Pitkäkangas esker area is nowadays mostly owned by Finnish military, but fortunately Haaskanypäle is located further and you can access it freely.

Suomenselkä

Suomenselkä is a water divide area in western Finland. Suomenselkä is roughly 500 kilometres long northeast-southwest oriented moraines parallel to the Bothnia coastline. Rivers west from Suomenselkä flow and drain to the Gulf of Bothnia and lakes east to Suomenselkä drain to the Gulf of Finland. Landscape is mostly marked by pine forests, moraines and eskers and also large swamps.

Eskers

Eskers are formed during the last Ice Age, by the streams that flowed within and under glaciers. Rivers carried soil and boulders, which piled up in the bottom of the riverbed. The soil is coarse inside the esker, than in the surface where there usually is fine silt and clay layers. Finland’s most popular soil type is glacial till also known as moraine. Moraine is unsorted glacial sediment which includes both coarse boulders and fine clay as well. Moraine types can be roughly divided into silt, sand and gravel moraines.

1. Bedrock 2. Moraine 3. Gravel and sand 4. Silt and clay 5. Sand

Water divide

Water divides can be separated to surface-water and natural ground-water divides. Surface-water divides are highland areas which divide runoff water to different sides of the slopes. Drainage basin is that area, to where runoff water flows before reaching rivers or lakes. Surface-water divides and drainage basins can be determined from a topographical map.

Natural ground-water divides are not necessarily the same with surface-water divides. In addition pumping ground-water may cause ground water divides to shift, but they have no effect on the surface-water divides. In Finland there is more than 20 000 springs.

Because of post-glacial rebound Earth’s crust is constantly changing in Finland. For example drainage basins slowly change their course to southeast. In Gulf of Bothnia post-glacial rebound is almost three time faster than in south-eastern Finland.

Groundwater

Groundwater is one of the Earth’s renewable resources. Groundwater is determined to be water, which has been filtered through the soil and it is stored under ground. Groundwater can be formed in areas where soil is enough rough and porous for water to filter. For example clay soil is too thick, but through bedrocks cracks water can be filtered through. Best quality groundwater is formed in esker areas. In Finland public water supplies are based on esker areas groundwater system. Natural ways of groundwater to break surface are springs.

Additional information

Geologia

U.S. Geological Survey

Pohjoispohjalaista kulttuuriperintöä