Keurusselkä, joka aikaisemmin tunnettin Keuruvetenä, on tiettävästi alunperin tunnettu nimellä Käyrävesi. Nimi on seurausta kuviosta, jonka Keurusselkä ja Ukonselkä yhdessä muodostavat. Kerrotaan kuninkaan kirjurin kirjoitusvirheen olevan syynä nimen muuttumiseen Käyrästä Keuruuksi. Ehkä kirjoitusvirhe annetaan anteeksi; onhan Keuruu toki parempi kaupungin nimenä kuin Käyrä.
Keurusselkä sijaitsee Keuruun (Keski-Suomi) ja Mänttä-Vilppulan (Pirkanmaa) kaupungeissa yltäen Keuruun keskustasta Mänttään ja sieltä koilliseen kohti Kolhoa. Kolhon länsipuolista osaa kutsutaan Ukonseläksi. Koska molempien järvien pinnat ovat samassa tasossa, voidaan niitä periaatteessa pitää yhtenä järvenä (Keurusselkä–Ukonselkä yhdiste). Tätä yhdistenimeä ei esiinny arkikäytössä.
Keurusselkä muostaa yhdessä Ukonselkän kanssa Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Keuruun reitin pääjärven, joka laskee Mäntänkosken kautta Kuoreveden (järvi) Melasjärveen. Mäntästä käsin säännellyn Keurusselkä-Ukonselän vedenpinnan korkeus on sidottu alapuolisen ja sääntelemättömän Kuoreveden pinnan korkeuteen, minkä vuoksi Keurusselänkin korkeus on periaatteessa luonnonmukainen. Järven olosuhteita seurataan Suomen Ympäristökeskuksen toimesta Mäntässä Mäntänkosken yläpuolella. Varsin monipuolisiin ja ajantasaisiin tilastokuviin voit tutustua tästä.
Keurusselkä sai kansainvälisellä tasolla huomiota, kun merkkejä Keurusselän törmäyskraatterista löydettiin 2003 Keuruun ja silloisen Vilppulan välisen rajan lähettyviltä Valkeaniemen Harmaaniemestä. Lisätietoja Keurusselän törmäyskraaterista voitte lukea Jari Moilasen Somerikko-sivuston Keurusselkä-artikkelista.