GC5JK85 KK (Unknown Cache) in Etelä-Pohjanmaa, Finland created by Tappara

This cache has been archived.

Tappara: Kiitos kaikille mysteeristä kiinnostuneille. Harmi vain, että piilopaikka kadonnut.

GC5JK85 ▼

A cache by Tappara Message this owner

Hidden : 1/9/2015

Difficulty:

Terrain:

Size: Size: micro (micro)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Kätkölle mennessäsi käytä omaa harkintaasi, ettet putoa. Puun oksat eivät ole kovin tukevia mutta latvaan asti ei tarvi kiivetä. Purkissa on lokivihko ja pieni kynä.

Koordinaatit N 62° xx.xxx E 022° yy.yyy

ISOÄITINI TARINA

MIEHENI MIKAEL oli hieman HOLTITON MIES ei mikään KYNÄMIES vaan ihan arkisesti PELTOJEN KUNINGAS, minä taas olin ihan tavallinen HILJAINEN TYTTÖ mutta olimme EROTTAMATTOMAT vaikka elämämme olikin kuin VÄLISARJAN AVIOLIITTO.Oli VUOSI 1934 ja mieheni oli siis NUORUUDENYSTÄVÄ, kun meillä ensin alkoi SILMÄPELI. SIVUSTAKATSOJA olisi luullut, että kyseessä oli VANHAA RAKKAUTTA. Mikael ei ollut mikään kiiltokuvapoika vaan hänessä näkyi vain SIMPANSSIN KAUNEUS. Tämän todistaa jo sekin, kun kerran vastaan tuli KAKSI NAISTA ja heidän kasvoiltaan paistoi INHO ja he kuiskivat keskenään meidän olevan kuin NAINEN JA APINA. Naiset luulivat olevansa ns PAREMPAA VÄKEÄ. MINÄ JA HÄN emme pahoittaneet mieliämme, vaan kävelimme SUORAAN PARATIISIIN, joka oli siis meidän KOTI, pieni VIHREÄ TALO. Olin todella RAKASTUNUT.Meillä ei ehkä ollut LIIAN PALJON ONNEA, mutta perheeseemme syntyivät lapset OSCAR JA LUCINDA. Se oli VIIKON KAHDEKSAS PÄIVÄ, kun paljastui suuri VALHE, että kaikki nämä vuodet mieheni olikin ollut niitä NAISTENMIEHIÄ. Meidän rakentama PARATIISI oli romahtanut ja tunsin olevani UHRI ja siitä lähtien mieheni oli minulle NÄKYMÄTÖN MIES. Elämäni oli kuin MURHENÄYTELMÄ mutta erään kerran SIPULIA KUORIESSA ajattelin, että kaikki on sallittua VIHASSA JA RAKKAUDESSA.

+33407

Oli PERJANTAI ja olin täysin LOPPUUN PALANUT, kun sanoin itselleni, TARTU TILAISUUTEEN. Takana oli TYYTYMÄTTÖMYYDEN TALVI ja meille koitti VIIMEINEN KESÄ. ILLANTULLEN, YÖN PIMETEN oli täysin SATTUMAN KOURISSA, että lähdimme kävelylle mieheni kanssa. Olin ajatuksissani EHKÄ JOSSAIN MUUALLA mutta sitten eteemme tuli SYVÄ JOKI. Mietin nopeasti, että minun täytyy lopettaa TÄMÄ VAIKEA ELÄMÄ. TAIVAANRANTA oli kaunis auringon viimeisten säteiden laskiessa, kun kerroin miehelleni, että on minun TAIPUMATON TAHTO, että hän hyppää sillalta. Tiesin, ettei hän osaa uida. Tuo VALEHTELIJA-JAAKKO katsoi minua ja myönsi häntä painavan SYNTIEN PALJOUS. Hän tiesi olevansa PARANTUMATON ja häntä oli ympäröinyt aikanaan HYVÄN NAISEN RAKKAUS. Hänen viimeiset sanansa olivat MINÄ LÄHDEN ja sen jälkeen hän EI SANONUT SANAAKAAN. Seuraavaksi katsoin yli kaiteen ja näin miten PUTOAVA MIES oli pian täysin NÄKYMÄTÖN pinnan alle vajotessaan. Tästä alkoi minun UUSI ELÄMÄ ja KESÄN TAITTUESSA olin jo TOINEN MINÄ. Tämä oli JUTUN LOPPU eikä siitä tullut mikään ETUSIVUN UUTINEN. Olen ollut nyt LESKI VUODEN VERRAN ja en todellakaan koe olevani YKSINÄINEN.

+23409