Pyhtää
Pyhtää on pieni ja elinvoimainen kunta eteläisessä Kymenlaaksossa.
Historiaa
Pyhtää on Suomen kuntajoukossa vanhimmasta päästä, ikää on kertynyt lähemmäs 700 vuotta, perustamisvuotena pidetään 1347, sillä tuolloin kunnan nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa. Kyseinen asiakirja koski riitaa Ahvenkosken lohipadon käytöstä. Kalastuselinkeino olikin ilmeisen tärkeää silloisille pyhtääläisille. Asutusta kunnan alueella lienee ollut jo kivikaudella.
Laajimmillaan kunnan pinta-ala oli 1500-luvun puolivälin jälkeen, jolloin nykyisen alueen lisäksi kuntaan kuuluivat Elimäki, Kymi, Anjala ja Ruotsinpyhtää sekä joitakin kyliä Lapinjärvestä. Pyhtään asukkaat ovat kautta aikojen saaneet kärsiä erilaisista kahakoista ja sodista viikinkejä, tanskalaisia, norjalaisia, novgorodilaisia, puolalaisia ja venäläisiä vastaan. Ruotsin ja Venäjän välisen sodan jälkeen tehdyssä rauhansopimuksessa vuonna 1743 valtakunnan raja siirtyi Ahvenkoskelle, ja Pyhtää jakautui kahtia. Ruotsille jäänyttä osaa alettiin kutsua Ruotsinpyhtääksi ja Venäjän puoleinen osa säilytti Pyhtää-nimen.
Kunnan toimintaan on meren ja Kymijoen lisäksi vaikuttanut jo varhaisella keskiajalla rakennettu Turusta Viipuriin kulkeva Suuri Rantatie, nykyinen Kuninkaantie. Maantien ja Kymijoen sivuhaaran muodostaman vesitien yhtymäkohtaan kehittyi luonnollinen kaupantekopaikka ja siitä edelleen Pyhtään Kirkonkylä: kivikirkko rakennettiin lähelle Suuren Rantatien ja jokihaaran risteyskohtaa 1400-luvulla. Kohti nykyaikaa tultaessa maatalous ja kalastus menettivät vähitellen merkitystään elinkeinoina. Kymijoen sivuhaaran myönteinen vaikutus jatkui silti: sen varrelle perustettiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Stockforsin puuhioketehdas. Tehdas työllisti parhaimmillaan noin 500 työntekijää. Tehdas myytiin Enso-Gutzeit Oy:lle vuonna 1984 ja lakkautettiin pian sen jälkeen. Kymijoen Pyhtään haaraan rakennettiin Klåsarön 5 MW:n voimalaitos vuonna 1909 ja Ahvenkosken 24 MW:n voimalaitos vuonna 1933. (Lähde Pyhtään kunnan kotisivut)
Perustietoa
Pyhtäätä pidetään kylien kuntana, kiitos aktiivisten ja aikaansaavien kylien. Pyhtääläisiä kyliä ovat Haavisto, Heinlahti, Hirvikoski, Kaunissaari, Kirkonkylä, Myllykylä, Munapirtti, Siltakylä, Purola, Vastila. Kylät on tässä listattu aakkosjärjestyksessä.
Kunnan pinta-ala on 780 neliökilometriä, joista maata on 325 neliökilometriä, merialuetta 446 neliökilometriä ja loput sisävesialuetta. Tämän kätkön bogus sijaitseekin näihin jälkimmäisiin kuuluvassa yhdeksässä neliökilometrissä, nimittäin Huutjärvessä.
Pyhtääläisistä kahdeksan prosenttia on ruotsinkielisiä. Tämä tekee Pyhtäästä Suomen itäisimmän kaksikielisen kunnan.
Pyhtään ystävyyskunnat ovat Virossa Haljala ja Vihula sekä Ruotsissa Nacka.
Mysteeri
Purkki on paikassa 60º 2A.BCD E026º 4E.FGH
Vastaa seuraaviin kysymyksiin löytääksesi koordinaatit
A)Minkä kylän koululla on nykyään kuntosali? Kirjainten lukumäärä = A
B) Milloin kuvan silta on rakennettu siinä aiemmin olleen puusillan tilalle?
0) 1870-luvulla
7) 1920-luvulla
9) 1940-luvulla
C) Minkä lajin SM-kisoja on käyty Pyhtäällä Saaristomarkkinoiden aikaan?
0) Avantouinnin
3) Paljumelonnan
6) Purjehduksen
D) Pyhtään kirkonkylän kivikirkko on seissyt paikallaan jo satoja vuosia. Kuka on se, jonka mukaan kirkko on nimetty? Laske nimen kirjainten määrä ja ota siitä puolet, niin saat D:n.
E) Kuinka monta suomenkielistä peruskoulua on Pyhtäällä?
F) Kuinka monta lukiota on Pyhtäällä?
G) Minkä lajin Suomen mestaruuden on voittanut Pyhtääläinen Henri Haapala?
0) Sisäsurffauksen
2) Lentopallon
9) 20 km:n kävelyn
H) Eräs saksalainen laiva oli pyhtääläisessä satamassa 1940-luvulla. Ota tuon laivan nimen kirjainten määrästä kaksi pois niin saat H:n. (Mukaan ei lasketa moottorialusta tarkoittavaa lyhennettä.)
Onnea matkaan Pyhtäälle!
Ps. Kirkonkylän kirkkosilta on rakennettu 1924
PPs. Kiitokset Pyhtään Perinnepiirille vinkeistä.