Mistä se sähkö tulee?
Kun laitamme sähkön päälle, emme välttämättä ajattele, mistä ja miten sähkö pistorasioihimme kulkee.
Sähkön matka alkaa voimalaitoksista. Siellä valmistettu sähkö siirtyy kantaverkkoon, jossa sähkön jännite on 400 tai 220 kV:tä eli kilovolttia. Toisin sanoen 400 000 tai 220 000 volttia.
Kantaverkossa sähköä siirretään pitkiä matkoja, joten johtojen jännite on yli tuhatkertainen verrattuna kotisähköön. Suuret jännitteet johdoissa ovat teknisesti ja taloudellisesti paras kuljetusmuoto.
Kantaverkosta sähkö siirretään sähköasemille, jossa jännite muutetaan 110 kilovoltin jännitteeksi isoilla muuntajilla.
110 kV:n jännitteellä siirrettävän sähkön johtorakennelmaa kutsutaan alueverkoksi. Sen rakenne on pienempi kuin kantaverkon. Alueverkoston sähkö siirretään suoraan eri sähköyhtiöiden asemille. Niissä taas 110 kV:n jännite muutetaan 20 kilovoltin jännitteeksi. Tätä 20 kV:n johtorakennelmaa kutsutaan keskijänniteverkoksi, joka voidaan rakentaa ilmajohtona tai maakaapelilla jakelumuuntajiin saakka.
Kodin pistorasiat
Kotikuluttajan sähkön jännittä muutetaan vielä. Tällä kertaa se muutetaan 400 tai 230 voltin jännitteeksi asuntojen läheisyyteen rakennetuilla jakelumuuntamoilla.
Näistä jakelumuuntamoista lähtee pienjännitejohtoja joko sähköpylväisiin tai maajakokaapeleihin.
Sähköä käyttävät rakennukset on yhdistetty sähköyhtiön pienjänniteverkkoon liittymisjohdolla. Johto on kytketty talon sähköpääkeskukseen, josta kulutusta mitataan sähköenergiamittarilla. Keskuksen sulakkeiden kautta sähköjohdot kulkeutuvat eri puolille rakennusta, esimerkiksi pistorasioihin ja valaistukselle
Näiden kaikkien rakennettujen, verkkojen, muuntamoiden, johtojen, mittareiden ja sulakkeiden kautta sähkö joutuu kulkemaan, ennen kuin voimme hyödyntää pistorasioita ja valaistusta.