Pottu eli peruna

Peruna (Solanum tuberosum) on koisokasvien (Solanaceae) heimoon kuuluva kasvi, jonka mukulaa käytetään ravintona. Peruna on yksi eniten käytetyistä ravintokasveista Euroopassa ja Etelä- sekä Pohjois-Amerikassa. Peruna kuuluu niiden yhdeksän viljelykasvin joukkoon, joiden avulla tuotetaan 75 prosenttia ihmisravinnosta.

Perunakasvi on kooltaan pieni mutta suurilehtinen. Perunan mukulat kasvavat maan alla. Useimmiten perunan kuori on ruskea tai keltainen, mutta se voi olla myös violetti, punainen tai vaaleanpunainen. Sisältä peruna on usein vaalea, mutta on mahdollista, että se on sisältäkin kuoren värinen. Se sisältää noin 10–15 % tärkkelystä, vajaat 2 % proteiinia, ja tuoreena myös kohtalaisesti c-vitamiinia, joka kuitenkin osittain tuhoutuu useita kuukausiakin kestävän varastoinnin aikana. Maanpäällisessä osassa saattaa olla myös marjoja, jotka ovat solaniinipitoisuutensa vuoksi myrkyllisiä.

Suomessa perunat istutetaan yleensä toukokuun loppupuolella ja sato korjataan syys- ja lokakuun vaihteen aikoihin. Poikkeuksena ovat varhaisperunat, joista ensimmäiset, silloin vielä varsin pienikokoiset, saatetaan nostaa jo toukokuun lopulla.

Perunaa syödään monella tavalla valmistettuna kuten keitettyinä, paistettuina tai perunamuhennoksena. Kaikkein jauhoisimmat perunat, jotka keitettäessä rikkoontuisivat keitinveteensä, suositellaan höyrytettäviksi kiehuvan veden päällä, mikä on mahdollista välipohjallisella kattilalla, jossa välipohjan muodostaa ritilä. Teollisuus jalostaa perunaa esimerkiksi ranskalaisiksi perunoiksi ja perunalastuiksi eli sipseiksi. Joistakin perunalajikkeista valmistetaan myös perunajauhoa, joka on puhdasta tärkkelystä.

Suomessa syödään perunoita 62,5 kg henkeä kohti vuodessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kulutus on noussut 3,3 kg henkeä kohden. Suomessa suhteellisesti eniten perunoita syödään Pohjanmaalla, vähiten Etelä- ja Itä-Suomessa. Euroopan maista Suomen perunankulutus henkeä kohden on kahdeksanneksi suurinta . (Ruotsissa syödään perunoita 84 kg henkeä kohden.) Eniten Euroopassa perunoita syödään Liettuassa ja Irlannissa, joissa perunankulutus on miltei kaksinkertainen henkeä kohden Suomen määrään verrattuna.

Keitetyn kuorellisen perunan ravintosisältö/100g:

Energiaa 230 kJ
(55 kcal)
Proteiinia 1,6 g
Hiilihydraatteja 13,2 g
josta tärkkelystä 12,7 g
josta sokeria 0,5 g
josta laktoosia 0 g
Rasvaa 0,2 g
josta tyydyttyneitä rasvoja < 0,1 g
Vitamiinit
A-vitamiini 0,5 µg
C-vitamiini 8,5 mg
D-vitamiini 0
E-vitamiini < 0,1 mg
K-vitamiini 0,88 µg
Kivennäisaineet
Rauta 0,6 mg
Natrium 0,8 mg
Suola 2,2 mg
Kalium 425,0 mg
Magnesium 20,4 mg
Kalsium 4,8 mg
Fosfori 38,3 mg
Sinkki 0,3 mg
Jodi 0,8 µg
Seleeni 0,5 µg
(lähde: Wikipedia)

Sohva

Sohva on pehmustettu, useamman henkilön istuttava istuin. Se on tyypillinen kaluste olohuoneessa tai muussa oleskeluun tarkoitetussa tilassa ja tavallisesti tarjoaa istumapaikan 2–4 henkilölle. Kulmasohva voi olla sisään- tai ulospäin taittuva, ja se kootaan usein paloista, jolloin saadaan yksilöllinen sisustuselementti.

Sohva koostuu istuinosasta, selkänojasta ja tavallisesti myös päädyissä olevista käsinojista. Istuinosa sijaitsee yleensä lattiatason yläpuolella neljän jalan varassa, mutta on myös sohvia, joiden paksu istuinosa lepää koko alapinnaltaan lattiatasossa.

Sohvan runko valmistetaan yleensä puusta. Pehmusteena on kylmävalumuovia, vaahtomuovia, silikonikuituvanua tai untuvaa ja jousituksena teräs- ja pystyspiraalijousia. Verhoiluun käytetään kangasta tai nahkaa.
(lähde: Wikipedia)

Sohvaperuna

(arkikieltä) Aikaansa enimmäkseen sohvalla löhöillen viettävä henkilö. Etymologia: yhdyssana sanoista sohva ja peruna. Siis ei mikään geokätköilijä
(lähde: Wikisanakirja, paitsi viimeiset neljä sanaa)

Bogus osoittaa haminalaiselle huoltoasemalle, sillä ei ole ratkaisun kanssa mitään tekemistä. Kätkö löytyy koordinaateista
60 3A.BCD 27  0E.FGH
C tapiovaara 1960+1
A eettes
E 603432302711451
B 6703250/496688-7
H aller
F kaksi alle kahden hengen leipomuksen
G kuuluisia keltaisia tunnarissa+1
D ssfoy-10