Skip to Content

<

Vahdon kylät Silvola

A cache by timin1 Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 06/19/2015
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size: micro (micro)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Tämä kätkösarja esittelee Vahdon kyliä ja niiden historiaa. Kätköt ovat helppoja peruskätköjä. Autoa ei saa pysäköidä niin, että estää linja-autojen pysäköinnin ja kulkemisen.

Ota talteen vinkki BONUS käköä varten


VAHTO

 

Arkeologisista löydöistä päätellen, Vahdolla on ollut asutusta monessa paikassa jo kivikaudella. Vahdon paikan nimi esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1460 muodossa ”Vatt” ja ”Vattola”. Tuolloin sillä tarkoitettiin Vahdon kylää. Kylä sijaitsi liikenteellisesti keskeisellä paikalla. Sen kohdalla Vahdonjoki haaraantuu kahtaalle ja siellä risteävät myös vanhat kesä- ja talvitiet Maariaan, Ruskolle ja Maskuun sekä Ala-Satakuntaan. Kylän keskeinen sijainti lienee ollut syynä siihen, että koko paikkakuntaa alettiin kutsua Vahdoksi. Tämä käytäntö vakiintui kartoissa ja maallisen hallinnon asiakirjoissa 1650- luvulta alkaen. Sen sijaan kirkollisissa asiakirjoissa rinnakkaisena Vahdon kyliä tarkoittavana nimityksenä esiintyvät ”Korpi” (ruots. Corvis) ja ”Korven kappeli” (ruots. Corvis Capell) aikavälillä 1550 - 1750.

 

Vahdon nykyisen kyläasutuksen juuret voidaan eräin paikoin ulottaa suorana jatkumona ainakin rautakaudelle. Keskiajalla Vahdon kylät muodostivat oman asutuskokonaisuutensa Ruskon kirkkopitäjän sisällä. Vanhin mainita Vahdon kylistä, Auvaisten Sääksystä, on vuodelta 1337. Vahdon kylät olivat, yhtä lukuun ottamatta olemassa jo 1540- luvulle tultaessa. Ainoastaan Lavamäki tuli myöhemmin. Se alkuna olivat kaksi 1770-luvun alussa perustettua uudisasutustilaa.

 

Keskiajalla Ruskon ja Vahdon kylät muodostivat yhden kirkkopitäjän. Vuonna 1577 sekä Ruskon aneksi että Vahdon kylät liitettiin Maskun emäseurakuntaan. Vahdon saarnahuonekunta perustettiin vuonna 1638. Vahto sai kappelinoikeudet vuoden 1867 alusta ja itsenäinen seurakunta siitä tuli vuonna 1893. Vahdon kunta perustettiin vuonna 1870. Vahto oli itsenäinen kunta 139 vuotta, kunnes se liitettiin Ruskoon vuoden 2009 alusta.

 

Asutuksen vallatessa uusia alueita kylän alkuna oli useimmiten yksinäistalo. Perhekunnan suurentuessa ja sukupolvien vaihtuessa talo jaettiin useammalle viljelijälle. Kylään näin syntyneet talot sijaitsivat ns. kyläntontilla, toistensa tuntumassa ja peltojen ympäröiminä. Kunkin viljelijän raivaamat pellot olivat aluksi omissa lohkoissaan, mutta sarkajaon tultua voimaan, niistä muodostettiin laajoja kylänvainioita. Ne jaettiin viljelijöille heidän kylänosuutensa mukaisesti kapeina sarkoina. Tämä jako tehtiin, jotta kirkolliset ja maalliset verot voitiin määrätä tarkkaan kullekin talonpojalle, heidän viljelemänsä alan mukaisesti. Verokunnan kylät olivat yhteisesti vastuussa verojen maksusta kruunulle. Jos talo tuli veronmaksukyvyttömäksi tai se annettiin läänitykseksi aatelisille (joka sai sen verot itselleen), seurasi siitä, että muut joutuivat maksamaan enemmän veroa, jotta yhteisesti määrätyt verot saatettiin hoidettua. Kylän metsä oli talojen yhteinen. Vahdon erikoisuus oli kylänmetsien jälkeen Kuhankuonoon ulottunut yhteismaa, kruununalmenninki, joka oli usean pitäjän yhteisessä käytössä. Kruunualmenninki jaettiin 1800-luvulla sitä aikaisemmin käyttäneiden Vahdon, Ruskon, Raision, Naantalin Luonnonmaan ja Kaarinan kylien talojen kesken.

SILVOLA

Ensimmäiset Silvolaan viittaavat tiedot on vuodelta 1460, jolloin Ragvald Silvastinpoika ja Silvastilan kylä mainitaan eräässä Sääksyä koskevassa asiakirjassa. Vuoden 1540 maakirjassa Silvolassa mainitaan olleen kaksi verovelvollista talonpoikaa Tuomas Matinpoika ja Simo Simonpoika. Silvola läänitettiin Horneille vuonna 1656. Saman vuoden lopulla Silvolassa oli vain yksi talo, samoin isojaon aikaan vuonna 1838. Silvola määrättiin Turun jalkaväkirykmentin vänrikin virkataloksi vuonna 1694 ja asuinpaikaksi kahta vuotta myöhemmin. Tuolloin sitä oli viljellyt Erkki Tuomaanpoika.  Samana vuonna toisen Silvolan tiloista mainitaan olleen ikimuistoisista ajoista asti autiona. Tämä ”ikimuistoinen” aika oli korkeintaan 150 vuotta, sillä tila oli verolla vuonna 1540. Autiotilan maat liitettiin puustelliin jo 1600- luvun lopulla. Vuonna 1704 Silvolassa asui Turun läänin jalkaväkirykmentin, kapteeni Smitzin komppanian, vänrikki Kellman perheineen. Taloa viljeli tuolloin mainittu Erkki Tuomaanpoika. Sotilasvirkatalonjärjestelmän lakkauttamisen jälkeen vuonna 1810 Silvolaa hoiti vuokraviljelijät. Silvolasssa oli useita vanhoja torppia, jotka oli perustettu jo 1700-luvulla. Saukko-niminen torppa mainitaan jo vuodelta 1774 ja pian sen jälkeen, vuonna 1782, muut torpat: Köykky ja Rajala. Rannan torppa esiintyy asiakirjoissa vuonna 1839 ja Heikkilän torppa 1872. Viimeksi mainittuna vuonna Köykky oli jakautunut Ali-Köykkyyn ja Yli-Köykkyyn. Torpat itsenäistyivät 1920-luvulta alkaen.

Lähde: Turkka Myllykylä Korven helmasta kehittyväksi kunnaksi

 

 

 

 

 

j

Additional Hints (No hints available.)



 

Find...

398 Logged Visits

Found it 383     Didn't find it 7     Write note 1     Temporarily Disable Listing 1     Enable Listing 1     Publish Listing 1     Owner Maintenance 2     Update Coordinates 2     

View Logbook | View the Image Gallery of 3 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.