Tämä kaksiosainen multikätkö esittelee Uuronrotkon. Alkupisteellä on samassa rakenteessa loppupisteen koordinaatit löydettävissä (varmistusmielessä) kahdellakin tavalla. Jos käyt vain tämän multin tulee edestakaista matkaa viitisen kilometriä.
Uuronrotko on lähes neljä kilometriä pitkä kapea rotkolaakso. Kesäaikaan polku kulkee pääosin ylhäällä kalliolla, josta välillä aukeaa näköala alas soille ja lammille. Kosteissa paikoissa on pitkospuut, joiden huoltamisen Metsähallitus on tosin lopettanut. Lasten kanssa liikkuessa tulee olla erittäin varovainen, sillä rotkon reunoilla ei ole kaiteita ja jyrkät kohdat voivat olla vaativia. Reitillä on hyväkuntoinen laavu ja WC alhaalla pienen lammen rannalla.
Kesäreitillä voi nauttia komeista näkymistä rotkon reunalta, uppoutua näkymättömissä solisevan puron taianomaiseen äänimaailmaan, pitää tulistelutauon laavulla, katsoa vanhoja karhunpesiä (kts waypointit) ja pienellä onnella voi nähdä myös tuoreet karhun jäljet - kätkötysreissulla näimme täälläkin jälkiä alku- ja loppupisteen välillä. Talvisaikaan rotkon pohjaa voi hankikeleillä hiihtää - pidä kuitenkin mielessä että reitillä on lampia.
Lisätietoja alueesta luontoon.fi -sivustolla.
Itä-Suomessa on perinteisesti kerrottu tarinaa rosvopäällikkö Hilipasta tai Hilpasta. Yhden version mukaan tapahtumat tapahtuivat Mujejärvellä ja tarinan piikatyttö pakeni kotiinsa Sotkamoon pitkin Uuron rotkoa. Tarinassa esiintyvä Pulkkilan talo on edelleen olemassa Mujejärven pohjoisrannalla. Näin tarinan kertoi mujejärveläinen metsänvartija Emil Korhonen (synt. 1904) Nurmes-seuran haastatellessa häntä vuonna 1989:
"Pulkkilassa on asunna kaksi pirtillistä venäläisiä. Rannassa kun lähetään pellon reunoo Heinävuaraan päin, näkyy vielä painanne, siinä ne pirtit olivat. Se on tullut sillä keinon ilmi, kun ne on varastanna Sotkamosta Kiantaperästä koko karjan ja palavelijan, nuori tyttö oli paimenessa. Ne olivat tuoneet ne Pulkkilaan, tappovat (karjan) ja palavasivat ja söivät. Keväällä hankiaamuna tyttö kysy:"Mistä aurinko nousoo ja minne laskoo?" Ne sanovat jotta:"Venäjältä nousoo ja Ruotsiin laseksee ja yks suon suru vie Kiantaperään". Yhtenä hankiaamuna se tyttö karkasi niiltä ja vei sanan Kiantaperään, että semmonen saki siellä on. Ne miehiä varustivat monta sinne tytön mukaan. Tyttö kahto juoksuikkunasta ja näki, jotta ne venäläiset on sisällä syömässä kaikki. Ne näkivät tytön ja kysyvät: "Syökö maikko maksoo?". Sillon tyttö oli antanna merkin, jotta nyt on kaikki sisällä. Siinä oli ollut semmonen pikkunen porstut ja ne miehet puukangella pönkkäsivät oven kiinni ja löivät tuleen talon. Hilippa-niminen mies on piässyt sieltä juoksuikkunasta karkuun ja vetännä eukkosakin perästä. Sittä se on lähtennä hiihtämään, niin kaikki ajajat on tarttunna siihen latuun niinkun tervaan, niin sano se eukko: "Ei oo Hilipan suksilla hiihtänyttä." Jotta mänkee vain tuota latuu, niin tartutta kiinni. Laun viertä pitännä hiihtee. Ne on sittä tavotettuna Koljotin lammen rannalla ja Hilippa ammuttuna siihen. Koljotin lammen rannalla olivat sukset petäjään naulattuna vielä isä-vainoon ja Risto-vainoon ollessa leimuulla."
Uuronrotkon maisemia.
Uuronrotkon maisemia.
Uuronrotkon laavu.
This two-part multicache shows you Uuronrotko. The final point coordinates can be found from the starting point (double-marking used just in case). If you choose to do this multicache only, then the two-way walking distance is about 5km.
Uuronrotko is a narrow canyon whose length is nearly 4km. In the summertime the path goes mostly through higher ground, giving every now and then a view over the area. Note that there are cliffs but no handrails or any other security structures so take care if you take the hike with children. There's a campfire place and a toilet along the route.
In the summertime you may enjoy the sceneries from above the cliffs, dive into the magical soundworld of an underground brook, make a campfire or look at old winternests of a bear (see waypoints). If you have a bit of luck you may also find fresh footprints of a bear - we saw those also here when taking the container to it's place. In the wintertime the bottom of the canyon may be skiable, but keep in mind that there are ponds below the snow.
Additional information about the area: http://www.luontoon.fi/mujejarvi (no english version available at the time of publishing this cache).
Lähteet / sources:
- Metsänvartija Emil Korhosen haastattelut 1/1989, Nurmes-seuran kotiseutuilta 22.2.1989.
- Mujejärvi, kylä taivalten takana. Mauri Mönkkönen ja Mujejärven kylätoimikunta, 2007.
- Karhujen ja kalmosaarten mailta. Mauri Mönkkönen ja Mujejärven kylätoimikunta, 2012.