Kun reserviläiset kutsuttiin ylimääräisiin kertausharjoituksiin lokakuussa 1939, Karvian reserviläiset kokoontuivat tällä paikalla sijainneelle Karvian alapään maamiesseuran talolle Kanttiin, mistä joukot vietiin autokuljetuksena Niinisaloon ja sieltä junalla Kannakselle. Pääosa Karvian reserviläisistä osallistui talvisotaan Niinisalossa 10.-13.10.1939 kootuissa yksiköissä, jotka puolustivat Vuoksen linjalla Sakkolan lohkoa. Lisäksi asevelvollisuuttaan suorittamassa olleet osallistuivat sotatoimiin eri yksiköissä koko sotatoimialueella.
Talvi- ja jatkosotaan osallistui yht. n. 800 karvialaista miestä. Naisia oli erilaisissa lottatehtävissä sotatoimialueella 16. Lapin sodassa (15.9.1944-27.4.1945) karvialaisia oli n. 50. Talvisodassa karvialaisia miehiä kaatui 13, joista yksi oli aliupseeri. Jatkosota vaati 101 karvialaisen hengen (sis. v. 1945-47 sotasairaaloissa kuolleet sankarivainajat). Karvian asukasluku oli tuolloin runsaat 5 400 henkeä.
1950-luvulla kentällä oli vilkasta urheilutoimintaa. Urheiluseura Karvian Kiri perustettiin v. 1954. Kirkonkylän urheilukentän valmistuessa 1950-luvun lopulla toiminta Kantin kentällä hiipui.
Karvian sotaveteraanit pystyttivät nähtävillä olevan sotaanlähdön muistomerkin v. 1984. Kyläkouluilla on muistolaatat kunkin kylän sankarivainajista.
Kätkö on löydettävissä talvella, mutta lumikengät tms. voivat olla runsaan lumen aikana tarpeen.
Lähteenä mm. Kari Ylinentalo: Talvisota. Jatkosota. Teoksessa Uusi Koto-Karvian kirja, osa 2 (Karvian Kotiseutuyhdistys, 2000).