Skip to Content

<

Leppävirran pohjoisin piste

A cache by PJJ69 Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 07/18/2015
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Leppävirran kunnan pohjoisin piste sattuu pienen Ilvesjärven itärannalle. Kätkö ei tietenkään ole bogusnaateissaan (kenenkään takapihalla), vaan 838.3m tosisuuntaan 226.27 astetta.

Kätköstä löytyy mahdollisesti vihje myös bonukseen:


Leppävirta bonus

Leppävirran kunta sijaitsee pohjois-Savon eteläpäässä, Varkauden ja Kuopion välissä. Kunta yltää pohjoisessa Suonennjoen tielle ja Sotkan selän pohjoisosiin ja etelästä tien 23 ja Rukkuneen eteläpuolellle. Idässä taas Rusinvirralle ja lännnestä Sorsaveden länsipuolelle Paasvedelle. Itäisen ja läntisen pisteen etäisyyys on vajaa 60km ja Pohjoisesta eteläään taasen reilu 55km.


Historiaa

Luonnonkaunis Leppävirran reitti houkutteli jo 1300-luvulla eräretkeläisiä seudulle. Ensimmäiset kirjalliset tiedot Leppävirran seudun asukkaista ovat Savon vanhimmassa veroluettelossa vuodelta 1541. Luultavasti ensimmäiset talot ovat syntyneet alueelle 1400-luvulla. Tuolloin Leppävirran reitin eteläpäässä, luultavasti Unnukan saarilla ainakin neljä taloa, joita verotettiin. Taloissa asui Lappalaisia, Marjetaisia, Änäkäisiä ja Tanskasia (Danska). Tihein asutusryhmä oli-1560 luvulla Leppävirralla keskittyi nykyisen kirkonkylän seudulle, jossa oli yhdeksän taloa verrattain lähellä toisiaan. Kaikenkaikkiaan Leppävirran alueella oli tuolloin n.100 taloa.

Pohjois-Savon uudisasutusvaiheessa perustettu (v. 1541) Tavinsalmen (sittemmin Kuopion) Kirkko ja hallintopitäjä oli mittasuhteiltaan valtava. Tämä alueellinen laajuus aiheutti sen, että keväisten ja syksyisten kelirikkoaikojen aikana yhteydet keskuspitäjän ja laitaosien välillä poikki. Tämä aiheutti hankaluuksia myös seurakuntalaisten hengellisen tilan hoitoon mm. lukuopetukseen ja kristinoppiin. Tavinsalmesta oli erotettu jo vuonna 1627 pohjoisin osa Iisalmen seurakunnaksi ja pitäjäksi ja 1630 luvun lopulla myös kysymys pitäjän eteläosan erottaminen nousi esille.

Viime kädessä Leppävirran pitäjän perustamiseen lienee vaikuttanut Suomen kenraalikuvernööri kreivi Pietari Brahe. Tämä tarmokas Ruotsalainen ylimys teki matkoja sisämaahan tutustuen itäisen Suomen oloihin. Hän pani merkille, että kirkot olivat liian harvalukuiset ja seurakunnat liian suuret vähin voimin hoidettaviksi. Brahen raportin ja valtiovallan patistelun seurauksena syntyi maahan 1630 - 1640- luvulla kymmenittäin uusia seurakuntia, sekä Turun että Viipurin hiippakunnassa. Viipurin piispa, maisteri Gabriel Melartopaeus teki tuomiokapitulinsa kanssa päätöksen jakaa Tavinsalmen seurakunta kahtia ja 4.6.1639 se nimitti Kuopion pitäjän eteläisen osan, Leppävirran, kirkkoherraksi Kuopion kappalaisen Matthias Henrici Montanuksen.

Uuden seurakunnan aineellisen puolen järjestelyistä vastasi Viipurin läänin Maaherra Erik Gyllenstierna joka Kuopiossa 26.1.1640 vieraillessaan määräsi pappilaan kuulumaan kolme autiotilaa. Näin oli Leppävirran kirkkopitäjä tullut muodollisesti perustetuksi.

Kylät
Uuden pitäjän rajat olivat epätarkat ja niiden muodostuminen pysyviksi kesti muutamia vuosia. Vuoden 1639 henkikirjassa Leppävirtaan luettiin kuuluvaksi vain 12 kylää: Leppävirta, Konnuslahti, Petromäki, Tahvanalanmäki, Mustinmäki, Saijanlahti, Kurjala, Haapamäki, Valkeamäki, Kotalahti, Paukarlahti ja Saamainen. Seuraavina vuosina pitäjän alue laajeni, kuitenkin niin, että vielä vuoden 1641 veromantaalikirjassa Varkaus oli jaettu kahtia. Osa siitä, Varkauden kylä, johon kuului alueita myös nykyisestä Timolasta ja osmajärvestä, kuului Leppävirtaan. Sen sijaan Varkauden kymmenyskunta, joka käsitti mm. nykyisen Varkauden kaupungin alueen, Kopolan, Kurolanlahden, Lapinmäen, Sarkamäen, Saahkarlahden, Niinimäen, Polvijärven ja Rummukkalan kylät, kuului Rantasalmen pitäjään. Kaikki nämä kylät liitettiin v. 1641 - 1642 Leppävirtaan (mm. Köpen Kuningaskunta toim. huom. ). Myös Varistaipaleen kylä jäi kuulumaan Leppävirtaan.

Rajat
Leppävirran pitäjä säilyi pitkään 1700- luvulle luonteeltaan samanlaisena, kun edeltävinäkin aikoina. Sille oli leimaa antavana tavaton maakappaleiden hajanaisuus. Taloilla oli tiluksia jopa toisen pitäjän puolella. Myös pitäjän alue oli rajoiltaan vain summittainen vailla täsmällisiä rajoja sekä kartalla, että maastossa.

Isonvihan jälkeen korkea esivalta edellytti rajojen olemassaoloa pitäjien välillä. Vuoden 1725 maamittariohjesääntö antoi jopa tarkat ohjeet, miten rajat on maastoon merkittävä ja pidettävä auki. Tuloksena oli pitäjien karttoja, joissa rajat kulkivat rajamerkistä rajamerkkiin, mutta joiden tiedot saattoivat perustua paikalliseen muistitietoon. Näin esimerkiksi v. 1751 Leppävirran ja Rantasalmen rajaa käytäessä maamittari Anders Westermarck varusti rajakarttansa selityksellä, jonka mukaan Siitinselän itärannalla sijainnut Akonniemen rajamerkki oli "rajakivi, jonka kerrotaan olevan Leppävirran, Joroisten ja Rantasalmen pitäjien välinen oikea rajamerkki"

Leppävirran pitäjän alue saivat kartalla selkeän muodon, kun maanmittarit Pehr Almgren ja tämän kuoleman jälkeen Jacob Hoof mittasivat pitäjän alueet vuosina 1751 - 1752, ja Hoof viimeisteli pitäjän kartan v. 1753. Tämän mahtavan, mitoiltaan n. 2 x 5 metriä olevan kartan avulla saadaan käsitys tuolloisen Leppävirran alueellisesta laajuudesta.

Kartan mukaan pitäjän Joroisten vastainen raja kulki Akonniemestä Siitinselän yli luoteeseen siten, että se jätti Lehtoniemen ja Pirtinniemen Leppävirran puolelle ja Halkaisi Huruslahden. Osmajoen Sikoinleuoista se kääntyi jyrkästi lounaaseen, poikkesi jossain Haapa-ahon tienoilla jyrkästi luoteeseen, Pieksämäen vastaisena rajana ja päätyi Sorsaveden eteläisimmän lahden (levälahden) pohjukkaan. Täältä raja piirtyi jokseenkin suorassa suunnassa luoteeseen Sorsaveden Kiviniemen koilisrantaa seuraillen Kilpikosken kautta pitkin Kuvansinjärven lahtea Vehvilän kylän lounaispuolitse kauas nykyisen Suonenjoen puolelle, kunnes Heinäpetäjän ja Petäisenjärven jälkeen kääntyi kohti itää. Tässä suunnassa raja kulki yli Sotkanselän halki Soisalon Enonlahden pohjukkaan, edelleen pitkin Suvasvettä kohti itäkaakkoa. Rusinvirrassa Pouhansaaren jälkeen raja kääntyi itäkoiliseen ja sulkisisäänsä laajahkon alueen Suvasveden ja Juojärven välillä, myös viimeksi mainitussa järvessä Luutsalon saaren. Saarella Luutsalon pääkivessä oli , oli Leppävirran, Liperin ja Rantasalmen välinen rajamerkki. Saaren eteläpuolelta kiertäen raja mutkitteli Papinniemen pohjoispuolitse, Varistaipaleen kylän eteläpuolitse ja Varisveden yli kohti lounasta Akonniemeen seiten että Rummukkalan kylä kuului alueeseen. (kartta alla).


Pitäjän alue supistuu
Väestömäärän jatkuvasti kasvaessa ja pitäjäkeskuksien merkitysten lisäntyessä vanhat pitäjät alkoivat menettämään äärialueitaan uusille ajan mukana kasvaneille keskuksille, jota muodostuivat omiksi pitäjikseen. v. 1855 päätti senaatti tehdä Suonenjoesta itsenäisen seurakunnan. Sydänmaan alue siirtyi Suonenjokeen 1867 vasta rovasti Wallen kuoltua.

Heinäveden saadessa pitäjän statuksen 18.10.1852, siirtyi Juurikkasalmen, Varistaipaeen, Kypäräjärven, Rummukkalan ja Polvijärven kylät sekä muutamia taloja Haapamäen, Huovilansalmen ja Soinilansalmen kylistä uuteen pitäjään.

v. 1864 Kartansalon alue siirtyi Tuusniemen vasta perustettuun seurakuntaan.


Varkauden ero
Edellisillä vuosikymmeninä alkanut kunnan alueen pieneneminen jatkui 1800-luvun loppupuolella. V. 1873 pyysi kohmansalon talon nro. 4 omistaja Petter Heiskanen, että hänen talonsa siirrettäisiin Heinäveden seurakuntaan. Siirto toteutetiin v. 1875.

Kunnan etelälaidalla jatkui Varkauden ruukin separatistinen kehitys. Ruukkiyhdyskunnan kasvaessa sen erilaisuus emäpitäjään verrattuna nousi yhä voimakkaammin näkyville. Ruukinseurakunnan perustamisen (v. 1865) jälkeen Varkauden ja Leppävirran suhteet olivat jo etäiset, mutta 1880-luvulta lähtien alkoi kasvaa suoranaista kitkaakin. Kuntakokouksissa se näkyi ennenmuuta siinä, että Varkautelaiset tunsivat tulleena väärin kohdelluksi verotuksessa ja yhteisten rasitusten jakautumisessa. Erityisesti Varkautelaisia hiersi velvollisuus osallistua kunnan kansakoulujen ylläpitokustannuksiin. Niinpä kuin itsestään, alkoi ruukkilaisten pyrkimys itsenäisiin oloihin alkoi voimistua.

Viimeinen ja lopulta tulokseen johtanut vaihe Varkauden erottamiseksi Leppävirrasta lähti liikkeelle v. 1923. Tehdasyhdyskunnan ja Leppävirran suhteet olivat jo pitkään olleet tulehtuneet. V. 1924 A. Ahlström Oy ja eräät muutkin Varkautelaiset jättivät veronsa maksamatta, mikä merkitsi noin miljoonan markan verorästejä kunnan tilinpidossa. Teko oli vastalause sille, että Leppävirran valtuusto oli edellisenä vuonna päättänyt yhdistää emäpitäjän ja Varkauden köyhäinhoidon. Varkautelaisten tavoitteena lienee aluksi ollut sekä itsenäisen seurakunnan, että kunnan perustaminen, mutta ennenpitkää kävi selväksi, että Varkauden kaltaiselle yhdyskunnalle soveliain kuntamuoto oli kauppala. Tästä teki A. Ahlström Oy 28.9.1926 anomuksen valtioneuvostolle. Leppävirran valtuusto teki myönteisen päätöksen asiassa kokouksissaan 11 ja 14.11.1927. Kun taloudellisetkaan kysymykset eivät nousseet esteeksi, saatoi valtioneuvosto antaa asetuksen 27.6.1928 Varkauden kauppalan perustamisesta. Kauppalan ero tuli tapahtumaan 1.1. 1929, oikeudellisessa suhteesssa vasta vuotta myöhemmin. Varkaus jäi kuulumaan Leppävirran tuomiokuntaan ja käräjäkuntaan omana nimismiespiirinään. Nimismiespiirien ero tapahtui 1.3.1930 lukien.



Aina 70-luvulle asti on kunnan rajoissa tullut muutoksia, ennenkuin nykyiset rajat muotoutuivat. Kunnan pinta-ala on nykyään 1 519,67 km2 ja asukkaita n. 10 000 henkilöä.

Lähde: Leppävirran kotisivut Leppävirran Historia Osa 1 ja 2, Leppävirran kirja

Additional Hints (Decrypt)

Chh

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)



 

Find...

357 Logged Visits

Found it 354     Publish Listing 1     Needs Maintenance 2     

View Logbook

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.