Kokkolan sotilastorpat: Rajaluoto - Rajlot Multi-Cache
Kokkolan sotilastorpat: Rajaluoto - Rajlot
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
"Kruunun sotilaat". Ripaus jo unohtunutta paikallishistoriaa
"Kronans soldater". En smula av bortglömda lokalhistoria
Kahden pisteen pikamulti.
KUNINKAALLINEN POHJANMAAN JALKAVÄKIRYKMENTTI
Tämän kätkösarja kertoo Kuninkaallisesta Pohjanmaan jalkaväkirykmentistä. Sarja esittelee samalla Kokkolassa ja sen lähiympäristössä olleista virkataloista ja sotilastorpista ne, joiden tarkka sijainti on tiedossa, sekä viimeiset niissä asuneet ruotusotilaat.
Kokkolassa ei ole säilynyt nykypäiviin saakka yhtään Ruotsinvallan aikaista upseerin virkataloa tai sotilastorppaa. Vuonna 2007 tehdyn argeologisen inventaarion mukaan kaupungin alueen maastossa kuitenkin on yhä nähtävissä näiden rakennusten kivijalkoja, perunakellareiden jäänteitä, kaivon pohjia, kiviaitoja ym.
Sotilaspuku eli univormu
Yhtenäisen sotilaspuvun, univormun käyttö ei ole nykyajan keksintö, vaan jo yli 2000 vuotta sitten univormu oli merkki järjestäytyneestä armeijasta kun kurinalaiset Rooman legioonat käyttivät yhtenäisiä sotilasasuja. Eri legioonat oli helppo erottaa toisistaan ja yhtenäisesti pukeutunut sotilasjoukko on vastustajan silmissä aina uhkaavamman näköinen. Univormun erilaisella värityksellä tai kuvioinnilla voitiin myös erottaa eri aselajeihin tai joukko-osastoihin kuuluvat sotilaat toisistaan
Keskiajalla, Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen sotilaiden vaatetus ja varustus oli kirjavaa. Jotkut aateliset kustansivat omalle henkivartiostolleen yhtenäisen asepuvun, mutta yleensä sotilaan oli itse hankittava asusteensa kuin myös aseistuksensakin.
Kiertävät ammattisotilaat pukeutuivat keskiajalla muusta kansasta poiketen aatelisten tapaan värikkäästi ja koristeellisesti. Pussihousut, pussihihat, pitsikaulukset ja -kalvosimet, leveälieriset hatut töyhtöineen kuuluivat palkkasotureiden asusteisiin. Käytännöllisyyden kanssa niillä ei ollut mitään tekemistä, vaan niiden tarkoitus oli osoittaa muille kantajansa vaurautta.
Ensimmäiset sotilaspuvut, Kustaa II Adolfista Kaarle X Kustaaseen
Ruotsin-Suomen armeija oli kansainvälisellä tasolla jopa edelläkävijänä joissakin asioissa. Sotilaspukujen osalta se oli kuitenkin jäänyt auttamattomasti jälkeen muusta Euroopasta. Kun Keski-Euroopassa jo oli eri maiden armeijoissa yhtenäisiä sotilaspukuja, niin vuonna 1624 kaikista Ruotsi-Suomen armeijan rykmenteistä ainoastaan Kustaa II Adolfin oma henkirykmentti oli puettu yhtenäisesti.
Ensimmäisen kerran useampia joukko-osastoja oli varustettu yhtenäisin puvuin Kaarle X Kustaan hääjuhlallisuuksissa 24. lokakuuta 1654. Pukuun kuului takki, housut ja leveälierinen hattu, jonka lieri oli nostettu ylös ja kiinnitetty kupuun oikean silmän yläpuolella. Rykmenteillä oli eriväriset puvut, joissa hihakäänteet. saumat ja vuori erottuivat pääväristä. Vuotta myöhemmin kuningas Kaarle X Kustaa antoi ensimmäisen kirjallisen määräyksen armeijan puvuista, jolloin vahvistettiin kaikille vakinaisille rykmenteille omat pukuvärinsä.
Puku, malli-1687
Merkittävin tapaus Ruotsin sotilaspukujen historiassa oli, kun kaikille rykmenteille vuonna1687 määrättiin samanlainen sininen niin sanottu karoliinipuku. Rykmentit erottuivat hihakäänteiden värien perusteella, mikäli määräysten mukaista materiaalia oli saatavana.
Krenatöörien päähine poikkesi muista sotilaista. Koska hatun leveä lieri olisi haitannut käsikranaatin heittämistä, niin krenatöörien päähine, karpuusi oli korkea, hiippamainen ja sen otsa- sekä niskapuolella oli koristeltu messinkilevy.
Palveluspukuja tehtiin myös harmaasta sarkakankaasta. Tähän oli usein muulloinkin turvauduttava varsinkin Suomessa kun virallista kangasta ei ollut saatavana. Suomalaiset joutuivat niin usein turvautumaan sarkaan, että tästä tuli suomalaisen sotilaan tunnusmerkki, sekä harmaasta väristä köyhyyden ja kärsimyksen symboli.
Puvut vuosina 1705 - 1731
Ollessaan vuosisadan alussa Riiassa Pohjanmaan rykmentti sai jostakin syystä Jönköpingin rykmentin sinipunaiset puvut, ja näitä värejä se joutui käyttämään yli 30 vuotta. Vasta vuonna 1731 sai rykmentti puvun, jossa oli oikeat värit. Kolme vuotta myöhemmin luovutettiin rykmentille toistatuhatta päällystakkia, ilmeisesti ensimmäisen kerran. Vaikka karoliinitakki oli kohtalaisen pitkä ja ylös asti napitettu, niin on ihmeellistä, että miehet tulivat toimeen kesät talvet yksinomaan tällä yhdellä ainoalla pukukerralla.
Puku, malli-1754
Vuonna 1754 otettiin virallisesti käyttöön kenkien sijasta pieksut, ainakin Pohjanmaan ja Västerbottenin rykmenteissä. Pommerin sodan aikana ehdotettiin, että koko kenttäarmeija varustettaisiin pieksuilla, mutta näitä toimitettiin vain tuhatkunta paria ja jaettiin pohjalaisille. Tarkempaa selitystä tai kuvaa näistä jalkineista ei ole kuin se, että niissä oli puolipohja ja pienet korot sekä keltainen villanauha, joka käärittiin säären ympäri.
Puku, malli-1765
Karoliinipuku oli voimassa 78 vuotta. Vuonna 1765 vahvistettiin uusi pukumalli, joka Pohjanmaan rykmentissä otettiin käyttöön vuonna 1767. Puku oli koristeellinen ja epäkäytännöllinen. Takki oli leikattu niin, ettei sitä voinut napittaa suuresta nappimäärästä huolimatta. Säärystimet olivat niin tiukat, että ne vedettiin märkänä jalkaan, minkä jälkeen ne kiillotettiin vahalla.
Leveä kolmikolkkahattu oli epäkäytännöllinen, varsinkin liikuttaessa metsässä. Lisäksi se oli kaikissa oloissa pidettävä tarkalleen painettuna alas oikean silmän kohdalla, jolloin kolkan tuli olla vasemman silmän yläpuolella. Kaikkein epäkäytännöllisin yksityiskohta lienee kuitenkin ollut pitsimansetit. Päällystön pukuun kuului lisäksi komentosauvaksi kutsuttu keppi. Upseerien sekä aliupseerien keppi oli bamburuokoa ja korpraalin pähkinäpuuta. Keppi ripustettiin silkkinauhalla takin nappiin, vasemmalle puolelle. .
Puku, malli-1779
Kuningas Kustaa III:s halusi omalla hallituskaudellaan luoda sotaväelleen uuden kansallisen puvun. Tulos oli täysin epäonnistunut. Eräs aikalainen kirjoitti: "Kun uudet sotilaspuvut otetaan käyttöön, alkaa Ruotsin kansan suurnaamiaiset". Ranskalaiset puolestaan pilkkasivat Kustaa III:n armeijaa "papukaijasotilaiksi".
Päähineenä oli kapealierinen huopahattu, jota koristeltiin töyhdöin, kaluunoin ja napein. Pitkä takki vaihtui lyhyeksi jakuksi ja liivit nutuksi. Jalkineiksi tulivat unkarilaismalliset korkeavartiset kengät. Pohjanmaan rykmentissä otettiin vuonna 1795 uudelleen käyttöön pieksut, jolloin syntyi omituinen yhdistelmä - kustavilainen operettipuku ja pieksut:
- Mustanharmaa hattu jonka sivussa oli keltainen sultaani (suora töyhtö)
- Sininen messinkinappinen takki
- Musta kaulaliina
- Keltaiset housut
- Siniset säärystimet joiden yläreunassa oli keltainen nauha
- Keltaiset sukat
- Kengissä keltaiset nauhat
1780-luvulla otettiin varsinaisen sotilaspuvun (livmunderingen) rinnalle myös 
palveluspuku (släpmunderingen). Sen malli vahvistettiin vuonna 1773: hattu oli ilman töyhtöä, takki, liivit ja housut olivat harmaata tai valkoista sarkaa, kaulus ja käänteet olivat siniset.
Kustavilaisen puvun erikoisuutena olivat upseerien arvomerkit jotka nyt vahvistettiin ensimmäisen kerran. Arvot näkyivät jakun rintamuksen nauhoista ja tupsuista. Epoletit arvomerkkeineen otettiin käyttöön v. 1792 ensin kenraalikunnalle ja muille upseereille kaksi vuotta myöhemmin.
Puku, malli-1798
Kustaa III:n kuoleman jälkeen uusittiin nopeasti sotilaspuvut ja mallit otettiin ajan johtavalta sotilasmahdilta Ranskalta. Puvusta tuli aikaisempaa huomattavasti parempi siitäkin huolimatta, että uusi kuningas, Kustaa IV Aadolf, oli erittäin ihastunut sotilaspukujen pikku yksityiskohtien alituiseen muuttamiseen. Pukujen lisäksi Kustaa IV Aadolf puuttui hyvin tarkasti myös sotilaidensa hiusten, viiksien, parran ja pulisonkien standardoimiseen.
Puku, malli-1802
Puvun m/1802 takki oli edestä lyhyt, mutta selkäpuolella olevat hännystakkimaiset liepeet suojasivat ristiselkää. Takissa oli taskut sekä korkea korviin saakka ulottuva kaulus. Housut ja säärystimet pysyivät entisellään, mutta olivat niin väljät, että ne saatiin jalkaan ilman erikoistoimenpiteitä. Jalkineina käytettiin tavallisia kenkiä ja pieksut poistettiin. Päähineenä oli korkea silinteri, jonka vasen lieri oli käännetty ylös. Suomalaisten ruotujakoisten rykmenttien puvun väriksi määrättiin harmaa, poikkeuksena Pohjanmaan rykmentti, joka säilytti sinikeltaiset värinsä.
Puku, malli-1807
Vuonna 1807 vahvistettiin joukoille rykmenttimerkit. Kunkin rykmentin tunnus oli hatun etupuolelle kiinnitettävä nahkalevy, jossa oli leveäsakarainen risti. Rykmentit erotettiin ristin ja levyn pohjavärin perusteella. Pohjanmaan rykmentillä oli keltaisenruskea pohja, ristin poikkisakarat olivat valkoiset ja pystysakarat mustat.
Rajaluodon sotilastorppa
Sotilastorppaa ei enää ole olemassa. Kun lähtöpisteellä katselee tien yli oikealle, niin torppa on sijainnut tien reunassa olevan vaaleanvihreän varastorakennuksen kohdalla.
Saat kätkön koordinaatit suorittamalla pari laskutoimitusta. Kätkökuvauksen koordinaatit osoittavat keskelle Vanhaa Ouluntietä. Tien laidassa on muuntaja, jonka päädyssä on keltainen laatta ja siinä M:kirjaimen perässä kolme numeroa. Ota numerot muistiin. Voit tehdä tämän huomaamatta, autosta nousematta ja aja kuvauksessa annetulle parkkipaikalle tekemään tarvittavat laskut.
N: Lisää laatassa olevaan lukuun 466 (MXXX + 466 = YYY) ja vähennä tulos leveyskoordinaattien minuuttien desimaaliosasta (985 - YYY = ZZZ). Desimaalikorjauksen lisäksi, lisää leveyden kokonaisiin minuutteihin 1'.
E: Vähennä laatassa olevasta luvusta 376 (MXXX - 376 = YY) ja lisää erotus pituuskoordinaattien minuuttien desimaaliosaan (931 + YY = ZZZ).
LISÄTEHTÄVÄ:
Kätköltä n. 25 m pohjoiskoilliseen näkyy ruohottunut valli, joka on Suomen sodan aikaisen tykkipatterin jäänteet. Vallin harjalla olevan syreenipensaan vasemmalla puolella on n. 40 cm korkea, pieni muistokivi. Ota kivessä olevat numerot muistiin tulevaa Bonuskätköä varten.
Kuninkaallisen Pohjanmaan jalkaväkirykmentin II Majurin Komppanian Pääkatselmusrulla
Katselmus pidetty 7.7.1802
Ruotu N:o 7, Rajaluodon sotilastorppa, Wittsarin kylässä
Johan Stoor. syntynyt Keski-Pohjanmaalla 04.12.1769, 33 ¼ vuotta, 12 ½ palvelusvuotta, 5 jalkaa 10 ½ tuumaa (n. 174 cm). Komennettu Hangonniemelle. Ilmoitettu ruotusairaaksi *)
Vaimo, Maja Mickelsdotter, s. 23.12.1776 Storkåla.
Lapset:
Johannes, s. 04.08.1803 Kirilax, kuollut 6 vuotiaana.
Maria Elisabeth, s. 01.08.1806 Wittsar
*) Ruotusairaudella on todennäköisesti tarkoitettu jotain komennuksien tai sotaretkien kurjien ja likaisten olosuhteiden aiheuttamaa kulkutautia. Näitä olivat mm tuberkuloosi, punatauti, lavantauti, pilkkukuume, isorokko ja rutto.
Bonuskätkö
Osassa kätkösarjan lokikirjoista on vihje myöhemmin julkaistavaa sarjan Bonuskätköä varten, joten tarkista lokivihkon takakansi! Sarjan muut kätköt:
Kapteenin virkatalo - Kaptens ämbetsbostad
Kokkolan sotilastorpat: Topparbacka ja Kifvilö
Kokkolan sotilastorpat: Lyttsbacka
Kokkolan sotilastorpat: Storå
Kokkolan sotilastorpat: Tågminne
Kokkolan sotilastorpat: Orres
Kokkolan sotilastorpat: Gallören
Lähdeluettelo:
J. Björk, B. Lybäck, M. Lybäck: "Försvarad frihet: Minnesmärken i Karlebynejden"
C-B. J. Petander: "Anteckningar om Österbottens Infanteriregements uniform och utrustning 1655 - 1809"
Tapio Kauniston sukututkimusarkisto
Additional Hints
(Decrypt)
Fngrra fhbwnffn