Vietin tässä keväällä paljon aikaa Turun seudulla. Siinä samalla tuli tietenkin käytyä purkeilla ajankuluksi. Saldoksi tuli Turussa ja sen naapurikunnissa kätköjä reilussa neljässä kuukaudessa yhteensä tradit+mysset+multit+earthit+letterit = 235+32+12+2+2. Jonkinlainen lukujono tuokin varmaan on? Päätin sitten tehdä ensimmäisen oman kätköni lukujonoihin liittyen… Vastaaviin lukujonoihin törmäsin myös Turussa.
Eräällä alkukesän kätköily kierroksella törmäsin Turun Yliopistonmäellä suhteellisen iäkkääseen ja varsin mielenkiintoiseen matematiikan ja kemian ylioppilaaseen. Herra esitteli itsensä nimellä Eerik Excelin Poika III. Oli koko ikänsä asunut Turus’, joten minun oli kaikista jutuista vaikea saada selvää, kun siellä Turus’ jättävät noita kirjaimia pois ja puhuvatkin vielä tosi nopeasti. Hänen kallioilla nauttimat eväät vaikuttivat myös artikulaatioon heikentävästi. ”Eekolmonen”, kuten sinunkauppojen jälkeen häntä sain kutsua, on myös opiskellut matematiikan ja puistokemian ohessa varsinaissuomalaista murretta ja sen eri muotoja yliopistonmäen kallioilla ja Aurajoen rannoilla. Pikakurssina varsinaissuomalaisesta fonetiikasta kuulin Eekolmoselta, että sana ”kuinka” lausutaan Turus’ [qui;] ja Raumall’ [gu;i]. Sen verran tarkkana pitää siis siellä päin liikkuessa olla, jottei nolaa itseensä? Meillä päin Lahessa tuo q-kirjain on yhtä kielletty tai unohdettu kuin d-kirjain ja g kuuluu melkein samaan kastiin ainakin Orimattilassa, jossa laitetaan ulos lähdettäessä kenkät jalkaan, joten meni tuokin kielioppi turhan tiedon lohkoon aivoissani – miten sinne mahtuukin tuota roinaa enemmän kuin siihen varsinaiseen aivoriiheen? Eekolmonen kertoi isoisoisänsä olleen jonkun turkulaisen matemaatikon avioton poika, sieltä siis periytyy hänen kiinnostuksensa kemiaan ja matematiikkaan. Tuo matemaatikko oli aikoinaan vaikuttanut siellä samaisella nykyisellä Turun Yliopiston mäellä jo ennen yliopistoa eli yli sata vuotta sitten. Perimätiedon mukaan tämä nimenomaan on myös vaikuttanut yliopiston lopullisen sijainnin valitsemiseen Turussa myöhemmin. Matemaatikko esi-isän kadonneita jälkiään oli pojanpojanpojanpoika tullut yliopistonmäeltä etsimään 2000-luvun alussa. Vuodet ovat vierineet jo ennen sitäkin, näkyi Eekolmosen naamasta. Suvulleen uskollisena hänkin elää tietysti poikamiehenä jo neljännessä polvessa ja totta maar Turus’. Hän kertoi isoisoisänsä oletetun isän, siis sen jo edesmenneen turkulaisen matemaatikon kehitelleen lukujonoja itsensä Fibonaccin tapaan. Tuo Fibonacci kehitti lukujonon, joka hyvin yleisesti tunnetaan. On vain pieni riita, kuuluuko numero 0 tuohon lukujonoon, mutta se ei sitä oikeasti miksikään muuta. (0), 1,1 2,3,5,8,13,21,34,55,89 jne jatkuu Fibonacci äärettömään. Yleensä ollaan sitä mieltä, että Fibonaccin lukujonoon nolla ei kuulu. Tämä turkulainen matemaatikko – Leo! – qui mä se nime ny unohtasi! Hän kehitti Fibonaccin innoittamana lukujonoja, joihin pääsee myös tapauksesta riippuen kaikki kokonaisluvut mukaan. Vedetään vain hatusta kaksi kokonaislukua ja kehitellään niistä lukujono Leo... mikä lie… Leo Viponassi! Nythän se tuli mieleen! Fibonaccin lukujonon luvut kasvavat kohti ääretöntä. Koska varsinkin Ameriikassa tuo kopioiminen on sangen kallista, jos jää kiinni, päätti Leo olla kopioimatta. Hän myös halusi, että kaikkien numeroiden on oltava mahdollista olla hänen lukujonoissaan mukana tasapuolisesti ja että Fibonaccista poiketen lukujonojen numerot pienevät lukujonon edetessä – eivät voi syyttää sitten kopioinnista! Fibonacci ynnäsi numeroita – ensimmäinen ynnä toinen saadaan kolmas, toinen ynnä kolmas saadaan neljäs jne. Leo päätti sitten miinustaa – ensimmäisestä miinustetaan toinen ja saadaan kolmas, toisesta miinustetaan kolmas jne. Tämä pieneneminen oli Leon ensimmäinen teoria lukujonoistaan vastakohdaksi Fibonaccin lukujonon suurenemiselle. Jonkun ajan kuluttua Leo oli laajentanut oppejaan ja kehitti myös lukujonoja, joissa matemaattinen ajattelu oli edelleen sama eli miinustetaan kuin hänen ensimmäisessä lukujonoteoriassakin, mutta nyt myös pakkasen puolellakin olevat numerot eli ”nekatiiviset” numerot ja varsinkin 0 eli kuten Leolla oli tapana sanoa: ”Tyhjäke”, pääsee ehdottomasti mukaan, jos vain niin halutaan. Eipähän tarvitse siitä sitten hiuksia halkoa satoja vuosia tiedetään Leon sanoneen salaperäisesti aikoinaan viitaten tuohon Fibonaccin nollariitaan. Tämä myöhempi lukujonoteoria ajautui 1900- luvun alkupuolella salakuljetettuna Ameriikkaan asti Leon velkojilta karkuun ja löytyi siellä asuneen Leon turkulaisen naapurin pojan jäämistöstä vasta lähes sata vuotta Leon kuolemasta (k. 1916) eli siis 2000-luvun alussa. Tiettävästi ensimmäisen kerran Leon lukujonot julkaisi internetissä varsinaissuomalainen nimimerkki Greenjohnson. Tuosta Leon naapurin pojasta Eekolmonen kertoi tarinaa, kuinka hän oli jo nuorena lähtenyt maailmalle reppu selässä. Repussa oli ollut jotain muistiinpanovälineitä ja tarpeellisia apuvälineitä pitkää matkaa varten. Emigrantti oli elänyt Ameriikassa aina 99 vuotiaaksi asti. Hän kuoli huhujen mukaan v. 2002 johonkin neurologiseen sairauteen ja löytyi kuolleena Jellystonen kansallispuistosta Tupperware purkki kädessään. Purkissa oli ollut kynä ja pieni vihko, johon oli kirjoitettu salamyhkäisesti muutama päivämäärä ja nimimerkki. Vihkon ensimmäisen päivämäärän perässä oli ollut myös mysteerinen koodi FTF. Eekolmonen kertoi itsekin törmänneensä näihin saman sisältöisiin purkkeihin nyt myöhemmin myös Aurajoen rannoilla kulkiessaan. Niissä on aina sama logiikka; vihko ja päivämääriä sekä puumerkkejä, joskus kynä ja jotain leluja ja aina alussa se koodi FTF. Eekolmonen kertoi ottaneensa matemaatikkona elämäntyökseen murtaa tuo mysteerinen koodi FTF. Myös Eekolmosen isä – Eekakkonen – oli ollut etevä matemaatikko ja uraauurtava ohjelmistokehittäjä. Hän oli ollut etätöissä eräällä William Henry Gatesilla ennen eläköitymistään ja kehitti siellä nimensä mukaisen apuvälineen, jolla näitä Leon tai Fibonaccin lukujonoja voi aikansa kuluksi laskea. Tosin kynä ja paperi toimivat myös yhtä hyvin kuin Leon aikaan Turun Yliopistonmäen kallioilla. Nykyään näitä lukujonoja laskemalla löytää noita purkkeja helpommin kuin brutaalisti rantapusikoita koluamalla kertoili Eekolmonen, eli kyllä se FTF-koodikin vielä tulee murrettua, hän jatkoi, kun erosimme.
Lokivihkoon päästäksesi Sinun tulee selvittää Leon Ameriikasta löydetyn jälkimmäisen lukujonoteorian mukaiset lukujonon kolme ensimmäistä lukua L(1)=xxxxx, L(2)=yyyyy ja L(3)=zzzzz, kun tiedetään, että L(8)= 100419 ja L(13)= -1091722. Checkeriä tässä ei välttämättä tarvita, Leokin laski lukujononsa kynällä ja paperilla, Eekakkosen kehittämällä apuvälineellä kuitenkin on helpompi?
Jaa L(1) ja L(2) tuhannella, jonka jälkeen kätkö löytyy koordinaateista N60 xx,xxx E25 yy,yyy
Ovi aukeaa koodilla =katkaise(itseisarvo(zzzzz*0,01))
Jos matematiikka ei ole lajisi, kokeile arvaamalla A-J numerot numeroista 0-9. Pääset jo melkein perille, mutta ehkä työläästi? Loput sitten osaat laskea?
Help desk 040-CJECJJG (HUOM! EI ole 040-3053007!!!!!)
