Kokemäenjoki

Kokemäenjoki on Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntien suurin joki. Se on myös Kokemäenjoen vesistön laskujoki. Se saa alkunsa Sastamalan Liekovedestä ja kulkee Huittisten , Kokemäen, Harjavallan, Nakkilan ja Ulvilan kautta , virtaa Porin sivuitse neljänä sivuhaarana ja yhtyy Selkämereen Pihlavanlahdella. Joen kokonaispituus on 121 km. Kokemäenjoella on uitettu tukkeja ainakin 1950 - luvulle saakka.

                                                                                     Sivujoet:

Kokemäenjoen suurin sivujoki on Huittisissa Kokemäenjokeen laskeva, Tammelan Pyhäjärvestä alkunsa saava Loimijoki. Se on yhteensä 114 km pitkä. Muita sivujokia ovat Kauvatsanjoki, Harjunpään joki sekä Sammunjoki.

                                                                             Veden laatu ja päästöt:  

Kokemäenjoki oli 1960- 1980 - lukujen välisenä aikana yksi Suomen kuormitetuimmista vesistöistä. Veden laatu oli heikko ja sen ravinne- sekä elohopeapitoisuudet olivat korkeita. Lisäksi pohjasedimentit olivat heikkokuntoisia. Teollisuuden suurimpia kuormittajia olivat elohopean osalta Finnish Chemicalsin tehdas Äetsässä sekä muiden raskasmetallien osalta Outokummun tehtaat Harjavallassa. Pro Virttaakangas- liike on arvioinut Finnish Chemicalsin laskeneen jokeen vuosien 1939 - 1992 välillä jopa 600 tonnia elohopeaa. Veden laatu alkoi paranemaan 1980- luvun alkupuolella ja selvä muutos tapahtui vuosikymmenien puolivälissä, kun 2 selluloosatehdasta lopetti toimintansa. Nykyisin veden laatu on tyydyttävä ja joen yläjuoksun Rauta- ja Kulovesien alueella jopa hyvä. Heinäkuussa 2014 tapahtui Harjavallan nikkelipäästö, jossa Norilsk Nickelin tehtaalta pääsi jokeen 66 tonnia nikkeliä. Vuoto aiheutti simpukoiden joukkokuoleman.

                                                                               Virkistyskäyttö:

Joki on kalakannaltaan monipuolinen, ammattikalastuksen kannalta tärkeimmät pyyntikalat ovat nahkiainen, lohi, meritaimen ja kirjolohi. Veden laatu ja kutupaikkojen vähyys haittaa luontaista lisääntymistä, joten lohikantaa ylläpidetään istutuksin. Muita saaliskaloja ovat hauki, ahven , lahna ja toutain. Kesäisin vetouistelua harrastava veneilijä on tavallinen näky joella. Voimalaitosten välit istutetaan säännölliseti, mutta Harjavallan voimalaitoksen alapuolella joki saa merestä täydennystä. Kokemäenjoesta Sunniemen rannan kohdalta on  pyydystetty luultavasti Suomen toiseksi suurin kala 152 kg painoinen sampi vuodelta 1914.

Veneilyyn on veden sameudesta huolimatta poikkeuksellisen hyvät olosuhteet, koska 1700 - 1800 luvulla suoritetut joen perkaukset ovat vähentäneet kiviä ja voimalaitoksen vedenpinnan nostot ovat hävittäneet kosket. Voimalaitokset estävät pitkien venematkojen tekemistä, mutta kevyemmällä vesikulkuneuvolla voi liikkua melko esteettömästi joella ja kiertää voimalaitokset osoitettuja kiertoreittejä pitkin.

Kokemäenjoella järjestettiin vuosina 1985 - 2011 suuri soututapahtuma Satakunnan kansansoutu, joka alkoi Sastamalsta ja päättyi Poriin.