Ratkaistaksesi kätkön koordinaatit Sinun pitäisi muodostaa jonkunlainen tolkku Viponassin lukujono, josta ne koordinaatit löytyvät? Olkoon lukujonon numerot L1, L2, L3...jne aina äärettömän asti.
No mikä ihmeen Viponassi? Leo Viponassi oli turkulainen pitkän linjan matemaatikko (1865-1916), joka omaksi huvikseen kehitteli nämä lukujonot. Niitä on tiettävästi ensimmäisen kerran julkaistu nimimerkillä Greenjohnson vasta muutama vuosi sitten - kaikki kunnia hänelle! Sitä ennen ne olivat lähes sata vuotta kadoksissa Ameriikassa, josta ne löytyivät Viponassin turkulaisen naapurin emigranttipojan jäämistöstä v. 2002. Lukujonojen julkaisua ovat edesauttaneet hiukan myös Eekolmonen ja Eekakkonen. Tuo Eekolmonen on turkulainen matematiikan ylioppilas, jonka kätköntekijä on henkilökohtaisesti tavannut jossain virtuaalimaailmassa, Eekakkonen on hänen isänsä. Eekakkosen isoisä oli tiettävästi tuon Viponassin avioton poika – kaikki siis poikamiehiä! Eekakkosen serkku ja Eekolmosen setä oli muuan pielavetinen Eemeli Walta (s.1933) – hän oli aikoinaan täällä Lampaanjärven koulussa oppilaana 1940-luvulla. Lampaanjärven koulu oli muuten aikoinaan toinen opinahjo Pielavedellä. Harmi kun koulun kirjat ja oppilastiedot varsinkin Eemelistä ovat hävinneet koulun lakkauttamisen jälkeen. Se kuitenkin kylällä muistetaan, että joka lauantai Eemeli oli jälki-istunnossa opettajan jo lämmittäessä saunaansa. Eemeliä ei koulu hirveästi kiinnostanut, mutta hän oli kyllä päässälaskun Ylä-Savon mestari v. 1947. Perimätiedon mukaan aina tuli päässälaskukokeista Eemelille puhdas kymppi – eli pakko oli olla matemaattista lahjakkuutta isän puolelta, kun äitinsä oli kouluja käymätön tavallinen piika. Walta vai Valta Pielavedellä? – heitä täällä on molempia aika paljon edelleen. Eemelistä tiedetään sen verran, että itse valitsi tuon tupla-veen nimensä alkuun, kun oli hienompi niin käydessään sukulaisissa Turussa [ruots. Åbo]. Joku vanhempi kyläläinen tietää kertoa, että Eemeli valitsi koko sukunimensäkin itse, jottei erottuisi muista sen puolesta, äitinsä ei kuitenkaan ollut Walta sukujaan. Tosin Eemeli tykästyi myös tuohon VALTAAN jo sanan varsinaisessa merkityksessä, siksi joutuikin usein pitkät lauantait tuijottamaan Lampaanjärven koulun hirsiseiniä. Eemeliltä jäi matemaattisesta lahjakkuudesta ja sotavuosista riippumatta koulut kesken heti, kun täytti 16 vuotta ollessaan kansakoulun neljännellä luokalla keväällä 1949. Ei ollut dna-testejä siihen aikaan ja serkkunsa tavoin Eemelikin oli tavallaan isätön, eli hänen isänsä oli joku äidin monista rakastajista 1930-luvun alkupuolella. Niinpä Eemelin oli jo nuoresta pitäen itsensä elätettävä. Ei kun savotalle muitten mukana, tokaisi Eemeli! Tuosta perimän epäselvyydestä johtuen Eemelin monet elämän vaiheet ovat jääneet kyläläisille epäselviksi. Sellainen vahva huhu kuitenkin edelleen elää, että Eemeli oli vuoden 1958 linnan kutsuilla itsenäisyyspäivänä smokki päällä vieraana. Urkki ei Eemeliä voinut jääviyssyihin vedoten kutsua, kun oli täältä Pielavedeltä itsekin kotoisin. Urkki laittoi Sylviltä ja adjutanteiltaan salaa autonkuljettajansa Kalle Westerlundin kautta asian hoitoon. Kalle osti junaliput ja laittoi ne huomaamattomasti tavallisessa kirjepostissa Eemelille Pielavedelle ilman mitään presidentinkanslian leimoja. Eemeli saapui Helsinkiin Lentävällä Kalakukolla muitten savolaisten kutsuttujen seurasta poiketen kakkosluokan tupakkavaunussa nousujohteisessa humalassa taskumattinsa turvin. Helsingin rautatieasemalla oli Kalle vastassa siviilivaatteissa omalla Popedallaan. Linnaan he menivät autotallin kautta – Eemeli peräkontissa tietenkin. Yleisön sekaan Kalle ja Eemeli livahtivat, kun suurin osa vieraista oli tullut. Tuohon aikaan Suomessa ei ollut vielä tätä mielenkiintoista tv-ohjelmaa ”Linnan Juhlat”. Myöhemmin savolaista boheemiutta kyseisissä juhlissa on ehkä eniten etiketistä vähät välittäen juhlinut kolmas Pohjois-Savon oma suuri poika Juice v. 1986. Joku yhteys on kyllä pitänyt Urkilla olla tähän Eemeliin, kun halusi hänet heti virkakautensa alkumetreillä juhliin, vaikka poliittinen tilanne oli mitä oli - Ei tarvittu yhtään uutta skandaalia tai noottia lisää? Urkin sukua ovat akateemikot tutkineet kyllä sen verran tarkkaan, että sukua eivät Urkki ja Eemeli ole – ehkä… taas olisi pitänyt ottaa vastuuta jonkun? Kätkö sijaitsee paikalla, missä Eemeli oli koulunsa jätettyä tukkimiehenä joskus 1950-luvulla. Talvella Lampaanjärven itärannan palstoilta kaadetut puut tuotiin hevospelillä jäätä pitkin ensin länsirannalle ja siellä ne lajiteltiin ja siirrettiin tukkimiehen kirjanpitoa varten varsinaiselle laanille maantien varteen. Osa puusta uitettiin Veston kanavan kautta eteenpäin. Eemeli oli hyvän laskutaidon omaavana miehenä valittu puun mittauksesta vastaavaksi Kympiksi maantien laanille. Puuta ostettiin Lampaanjärveltä ennätys paljon ja kyläläisten mielestä polkuhintaan - Toisaalta sitten puutavarayhtiöiden mielestä tosi huonolla katteella - Eemelin tiedetään kuitenkin äkkirikastuneen noihin aikoihin… 1970-luvun alun öljykriisin jälkeen Eemeli muutti Ameriikan Louisianaan ja ryhtyi kiinteistömoguliksi. Sittemmin hänet tunnettiin ameriikassa nimellä Bruce Force eli tuttavallisesti ”BF" [brute force - raaka walta, suom.huom]. Katriina hirmumyrsky huuhtoi BF Management ltd:n omaisuudesta suurimman osan v. 2005 New Orleansista Meksikon lahteen ja BF katosi siellä samaan aikaan. Myöhemmin hänet on hyvin todennäköisesti nähty kiipeilemässä palmuihin Hawaijilla, kuten Urkki Ahtin kanssa aikoinaan. Oli kuulemma BF aloittanut korkeamman terraimen geokätköilyn vanhoilla päivillään? Valitettavasti nimimerkistä ei ole varmaa tietoa, kun BF vaihtaa nimimerkkiään Pakaris-Esaa lainaten: ”Kah, meiltähän tämä käy.” Joka tapauksessa BF Management Ltd menestyy edelleen loistavasti, mutta ajoittain ohi kirjanpidon häviä kyllä huomattavia summia dollareita. Etsi tuo laani, missä Eemeli piti tukkimiehen kirjanpitoaan ja mene sen pohjoisreunalle, jos käytät BF-tekniikkaa – Tai kuten taidetaan nykyään sanoa ”brutettamalla”, mutta pitäisi sanoa täälläpäin kyllä ”brucettamalla”? Löydät sieltä Kympin tuvan, jossa myös kätkön lokikirja on. Huomioi, että laanilla ei ole ollut toimintaa yli 50 vuoteen, joten maisema on muuttunut tukkimiesten ajoilta. Jos päädyt matemaattiseen ratkaisuun perimätiedon sijasta, numeroi paperisi rivit L1-L20 siten, että rivillä L5 on luku -118209 ja rivillä L7 on luku -323047. Ratkaise lukujonon muut alkupään jäsenet. Koordinaatit löytyvät lukujonon ensimmäiseltä (L1) ja toiselta (L2) paikalta. Eemelikin olisi tämän osannut jo kansakouluaikoinaan - ehkä.
L1=xxxxx, L2=yyyyy. Tee jakolasku molempiin tuhannella ja saat loppupisteen:
N63 xx.xxx ja E026 yy.yyy
