Leiviskänkalliot
Leiviskänkalliot kuuluvat Natura 2000 verkostoon. Komea rotko on muodostunut jääkauden aikana jään alla virranneen joen kulutuksen seurauksena.
Suo
Suo on kasviyhdyskunta, jonka kasvien jäännöksistä muodostuu suoturvetta. Turpeen syntymiselle otollisimpia ovat kylmät ja kosteat ympäristöt. Turpeessa on hajoamistilassa olevien kasvijäännösten rakenne suureksi osaksi säilynyt. Niistä voidaan usein määritellä, mihin kasvisukuun tai jopa -lajiin ne kuuluvat. Soita voidaan luokitella biologisten ja geologisten perusteiden mukaan. Biologisesta näkökulmasta kohde on suota jos sen maalajikerros on turvetta tai sen aluskasvillisuudesta 75% on suokasveja. Geologisen määritelmän mukaan kohde on suota jos sen maalaji on turvetta joka on muodostunut suokasvien maatumisen seurauksena ja turvekerroksen paksuus on yli 30 cm.
Suot Suomessa
Suot ovat tärkeä osa Suomalaista luontoa. Ilmasto Suomessa on otollinen soistumisella, haihtuminen on vähäisempää kuin sadanta. Lisäksi myös maan tasaisuus on edesauttanut soistumista. Soita on eniten tasaisilla moreenista muodostuneilla vedenjakajaseuduilla.
Ensimmäiset suot aloivat muodostua heti mannerjään sulamisen jälkeen. Maa- alueet, jotka eivät olleet veden alla joutuivat suokasvillisuuden valtaan. Ensimmäiset suot olivat sara- ja ruohomaisten rantakasvien muodostamia avoimia ohutturpeisia rimmikoita. Sitä mukaa kuin maata paljastui maankohoamisen ja vedenpinnan laskun myötä alkoi soistuminen hitaasti maaston painanteista ja vesien vaivaamilta mailta. Aluksi soistuminen oli hidasta niukasta lajistosta johtuen mutta se kiihtyi sitä mukaa kuin sammalet alkoivat yleistymään.
Suomessa on ollut luonnontilaisia soita noin 30% maa-alasta eli noin 10,4 miljoonaa hehtaaria. Nykyään suopinta-alasta noin puolet on ojitettu ja otettu joko metsätalouden, maanviljelyn tai turveteollisuuden käyttöön. Valtaosa ojituksista on tehty eteläisessä Suomessa. Ojitusten seurauksena soiden vesitalous ja kasvillisuus on muuttunut.
Soistumistavat ja turvekerrostumien muodostuminen
Suota voi muodostua kolmella eri tavalla. Jääkauden jälkeisenä aikana merkittävin soistumistapa oli niinsanottu primäärinen eli mineraalimaan soistuminen. Primäärinen soistuminen tapahtuu maankohoamisen seurauksena kun mineraalimaan pinta nousee vedenpinnan päälle. Tämän maan kosteisiin painanteisiin tulee ensimmäisenä kasviryhmänä suokasveja, jotka sitten muodostavat hajotessaan turvetta. Näin ollen kohonnut maa muuttuu suoraan suoksi. Primäärisoistumista arvioidaan tapahtuvan yhä nykyään noin 1000 hehtaaria vuodessa.
Suo voi muodostua myös vesistön umpeenkasvun seurauksena. Umpeenkasvu voi tapahtua joko pinnan- tai pohjanmyötäisesti, tai näiden molempien yhdistelmänä. Niukkaravinteiset vesistöt kasvavat yleensä umpeen pinnanmyötäisesti ja ravinteikkaat pohjanmyötäisesti. Pinnanmyötäisessä umpeenkasvussa rahkasammaleet leviävät kelluvina lauttoina ja lopulta koko vesistö on peittynyt niiden valtaan. Hajotessaan sammalista muodostuu turvetta vesistön pohjaan ja lopulta allas täyttyy turpeesta. Pohjanmyötäisessä umpeenkasvussa vesistö umpeutuu ranta- ja vesikasvillisuuden johdosta kun niiden hajoamistuotteista muodostuu turvetta pohjalle.
Metsämaan soistumisesta puhutaan silloin kun metsäkasvien peittämä maa alkaa muuttua suoksi. Metsämaan soistuminen voi tapahtua ainakin kolmella eri tavalla: pohja- tai pintaveden taso voi muuttua, suon turvekerroksen paksuuskasvun seurauksena vesiä voi valua maastokynnysten yli ja kolmanneksi suot levittäytyvät sivuilleen. Yhteistä näille kaikille soistumistavoille on se, että suokasvit, varsinkin rahkasammalet, pitävät maaperän kosteana ja vähentävät puiden haihduttamista. Turvekerroksen paksuuntuminen johtaa lopulta puuston kuolemiseen.
Sinun tulee suorittaa seuraavat tehtävät, jotta voit kirjata tämän kätkön löydetyksi:
1) Annetuissa koordinaateissa on käynnissä soistuminen, kerro omin sanoin mitä kohteella on jo tähän mennessä tapahtunut ja mitä sille tulee jatkossa tapahtumaan? Minkä tyyppisestä soistumisesta on kyse? Perustele vastauksesi.
2) 2T Kuvaile omin sanoin oppimasi perusteella millainen soistuminen on käynnissä tällä pisteellä.
3) Tunnustele maanpintaa ensimmäisen pisteen ja 2T pisteen välillä jalkojesi avulla. Tunnetko eroa pisteiden välillä? Kerro omin sanoin mistä havaitsemasi erot voivat johtua.
4) Vapaaehtoinen tehtävä: jos haluat, voit ottaa kuvan/kuvia omasta mielestäsi mielenkiintoisista kohteista ja liittää ne logiisi. Älä kuitenkaan spoilaa tehtäviä kuvilla!
5) Lähetä vastauksesi kysymyksiin kätkön tekijälle. Omistaja ottaa yhteyttä mikäli vastauksissa on korjattavaa. Sinun ei tarvitse odottaa kirjaus lupaa, mutta asiattomat kirjaukset tullaan poistamaan.
Lähteet:
http://slideplayer.biz/slide/2296330/
http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-39-11/2011-12-21-12-39-51/suot
Salonen, Eronen, Saarnisto: Käytännön maaperägeologia. 2002.
Korhonen, Korpela, Sarkkola: Suomi- Suomaa. 2008.