Tällä valkoisella juomalla alkaa kaikkien ihmisten elämän alkutaival ja se kuuluu monen ruokavalioon vanhempanakin. Perinteisesti maidolla tarkoitetaan lehmästä saatavaa maitoa. Tätä perusmaitoakin saa monessa eri muodossa – rasvattomana, kevyenä, ykkösmaitona, ”punaisena maitona”, laktoosittomana, raakamaitona ja niin edelleen. Lehmän maidon rinnalle ovat nousseet erilaiset maitojuomat, kuten mantelimaito, soijamaito, kauramaito ja riisijuoma. Maito on raikas ja maukas juoma päivittäiseen ruokavalioon.
Maidosta saat paljon tärkeitä ravintoaineita. Kun nautit kolme lasillista maitoa tai piimää ja muutaman viipaleen juustoa, saat päivän kalsiumannoksen helposti ja luonnollisesti. Maidossa on lisäksi hyvälaatuista proteiinia, D- ja B-vitamiineja sekä paljon muita tärkeitä ravintoaineita.
Kulutus
Maataloustilastot.fi -sivuston mukaan maitoa juotiin Suomessa vuonna 2013 noin 129 litraa henkeä kohti. Suomi onkin maidonjuonnissa maailman kärkimaita. Eniten meille maistui kevytmaito, sitten rasvaton ja noin 10% kaikesta maidon kulutuksesta oli täysmaitoa.
Ravintosisältö
Käsittelemätön lehmän maito sisältää sataa grammaa kohden noin 71 kcal:ia, 4,4 grammaa rasvaa ja 3 grammaa proteiinia. Käsittelyn jälkeen rasvattoman maidon vastaavat arvot ovat: 34 kaloria, 0,1 grammaa rasvaa ja 3,1 grammaa proteiinia. Maidosta saa hyvin protskua, se on loistava kalsiumin ja B-vitamiinin lähde ja käsiteltyyn maitoon on lisäksi lisätty D-vitamiinia. Joidenkin tutkimusten mukaan maidon pastörointi kuitenkin tuhoaa tai muuntaa maidon entsyymejä, proteiinia ja vitamineeja.
.
Laktoosi-intoleranssi
Laktoosi-intoleranssi tarkoittaa sitä, ettei elimistö siedä laktoosia (maitosokeri). Laktaasi taasen on suolistossa esiintyvä ruuansulatusentsyymi, jonka tehtävänä on pilkkoa laktoosia imeytyvään muotoon. Laktaasi ei alunperin ole kuulunut aikuisen ihmisen normaaliin ruuansulatusentsyymistöön, vaan sitä on ollut ainoastaan maitoa ravintonaan käyttävillä lapsilla. Laktaasi-entsyymin geenissä on kuitenkin tapahtunut mutaatio karjatalouteen siirryttäessä, ja nykyisin suurimmalla osalla aikuisista laktaasi-entsyymi ei häviäkään iän myötä. Laktoosi-intoleranssista kärsivälle maitotuotteet eivät sovellu ravinnoksi vaan aiheuttavat ikäviä vatsa- ja suolistovaivoja. Joka viidennes suomalainen kärsii laktoosi-intoleranssista.
Maitoproteiini
Maidon proteiinista noin 20% on heraa ja 80% kaseiinia. Heraproteiini tunnetusti imeytyy nopeasti ja on avuksi lihasten palautumisessa. Kaseiini, eli pitkävaikutteinen proteiini tai ”yöproteiini” taas ylläpitää veren aminohappopitoisuutta pidempään eli siis tarjoaa kropalle protskua maltillisemmin ja pitkäkestoisemmin kuin hera.
Maidon matka alkaa maitotilalta
Suomessa jo lähes puolet lehmistä elää pihattonavetoissa, joissa ne voivat kulkea vapaasti. Lehmistä pidetään muutenkin hyvää huolta, ne mm. syövät 100% geenimuuntelematonta rehua. Hyvinvoiva, terve lehmä, joka saa asianmukaista ravintoa ja hoitoa, lypsää laadukasta maitoa.
Maito jäähdytetään tiloilla odottamaan keräilyä. Kun maitoauto kerää tiloilta maitoa, maidon lämpötilan tulee olla alle kuusi astetta. Useimmiten maidon lämpötila on tilatankeissa noin kolme astetta, jollaisena se säilyy maitoauton kyydissä meijeriin asti. Katkeamaton kylmäketju on laatumaidon a ja o.
.
Maidon käsittely meijerissä
Maitoa käsitellään meijerissä mahdollisimman vähän. Rasvapitoisuus vakioidaan ja kaikki maito pastöroidaan säilyvyyden ja turvallisuuden parantamiseksi. Useimmat maitolaadut myös homogenoidaan. Maitoon ei lisätä mitään lisäaineita, väriaineita eikä sitä laimenneta missään vaiheessa. Separoinnissa rasvaton maito ja kerma erotetaan toisistaan. Vakioinnissa maidon rasvapitoisuus säädetään halutulle tasolle.
Homogenoinnissa maidon rasvapalloset pilkotaan niin pieniksi, että ne pysyvät tasaisesti maidon joukossa. Homogenointi estää rasvan nousemisen maidon pinnalle. Myös maitoon lisätty D-vitamiini jakautuu homogenoinnissa tasaisesti maitoon.
Pastörointi on erittäin lievä lämpökäsittely, joka tuhoaa maidosta terveydelle haitalliset bakteerit. Pastörointi ei kuitenkaan tee maidosta mikrobitonta. Pastöroinnissa maito kuumennetaan jatkuvatoimisessa lämmönsiirtimessä nopeasti vähintään +72 asteeseen 15 sekunnin ajaksi ja jäähdytetään välittömästi alle +6 asteeseen. Pastörointi ei vaikuta haitallisesti maidon kemialliseen koostumukseen, ravintoarvoon eikä makuun.
Raakamaito
Paljon kohuttu raakamaito eli tinkimaito tarkoittaa suoraan lehmästä lypsettyä käsittelemätöntä maitoa. Laktoosi-ongelmien yleistyessä kiinnostus käsittelemätöntä raakamaitoa kohtaan on kasvanut. Valitettavasti raakamaidon mukana voi pästoroinnin puuttumisen vuoksi saada ikäviä bakteereja, kuten suolistotulehduksia aiheuttavan Yersinian.
Äidinmaito
Nisäkkäät imettävät poikasiaan näiden elämän alussa. Näin tekee ihminenkin. Äidinmaito sisältää tiukan paketin proteiineja (70 % rintamaidosta on heraa ja 30 prossaa kaseiinia), rasvoja ja hiilareita, kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja. Äidinmaidossa on myös immunoglubuliineja eli vasta-aineita sekä valkosoluja, jotka suojaavat tulehduksilta. Varsin ravitsevaa siis!
Palautusjuomaa
Useat tutkimukset ovat osoittaneet maidon auttavan palautumaan treenistä. Maidon kalsium, d-vitamiini, hera ja kaseiini ovat rasituksessa syntyvien lihasvaurioiden korjautumista edistäviä aineita.
Kasvipohjaiset maitojuomat
Kasvipohjaisten maitojen, kuten manteli- tai soijamaidon kulutus on kasvussa. Monet terveysintoilijat vannovat näiden juomien nimeen; vatsavaivat katosivat ja ihon kunto parani lehmänmaidosta luovuttaessa. Kasvipohjaiset maidot yhdistetäänkin usein terveellisempään, valistuneeseen elämäntapaan. Näitä maitoja juodessa kannattanee kiinnittää huomiota kalsiumin ja D-vitamiinin saantiin sekä lisättyyn sokeriin. Maitojuomaa on helppo myös valmistaa itse vaikkapa manteleista tai cashew-pähkinöistä.
Kansainvälinen maitopäivä
Kansainvälistä maitopäivää on vietetty vuodesta 1954 asti alkukesäisin ympäri maailmaa. Maailman maitopäivä on 1. kesäkuuta. Teeman juhlistamiseen on Suomessa liittynyt vuodesta 1973 alkaen Maitotytön valinta. Sen esikuva on brittien Dairy Queen -kilpailussa. Viime vuosina on vietetty myös Kansainvälistä koulumaitopäivää YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n suosituksesta. Maitopäivien vietto ja tarkka ajankohta vaihtelevat eri maissa. Toisissa maissa maidolle saatetaan omistaa kokonainen kuukausikin.
.
Viimeinen käyttöpäivä
Chigagolainen gangsteri Al Capone lahjoitti miljoona dollaria kaupungille maidon hankkimiseksi lapsille, mutta hän vaati pakkauksiin merkinnän viimeisestä käyttöpäivästä, koska hänen veljensä oli kuollut vanhentuneeseen maitoon.
Miksi maito on valkoista?
Vaikka maito on valkoista, on siitä suurin osa vettä. Maidon läpinäkymättömyys ja valkoisuus johtuu sen sisältämistä aineosista: rasvasta, proteiineista ja kivennäisaineista. Maito on valkoista, koska maidon tärkein proteiini kaseiini ei liukene. Kaseiini on väriltään puhtaan valkoista. Kun maidon rasva poistetaan, maito taittaa valoa eri tavalla – maito muuttuu läpinäkyvämmäksi ja saa sinertävän vivahteen. Rasvatonta tai mitään muutakaan maitoa ei värjätä valkoiseksi. Lisäaineasetuksen mukaan maustamattomiin pastöroituihin tai iskukuumennettuihin maitoihin ei saa lisätä väriaineita eikä mitään muitakaan lisäaineita.
Tarkasta geocache.fi:n palvelussa onko ratkaisusi oikea:
