Vanhin maininta Hartolasta on vuodelta 1398 paavin kirjeessä, jossa mainitaan Hartolan kirkkopitäjä. Tuosta ensimmäisestä kirkosta ei ole muita kirjallisia dokumentteja. Perimätiedon mukaan kirkko sijaitsi Jääsjärven ja Rautaveden välisellä kannaksella, ja se on todennäköisesti ollut ns. seutukirkko ilman omaa pappia ja pappilaa. Sysmän kappelina Hartola tai Koskipää, mitä nimeä myös käytettiin, esiintyy 1540-luvulta lähtien
Hartolan seurakunta itsenäistyi 31.8.1784 omaksi kirkkoherrakunnaksi. Päätöksessään kuningas Kustaa III nimesi seurakunnan poikansa Ruotsin kruununprinssin mukaan Kustaa Aadolfin seurakunnaksi, millä nimellä seurakunta tunnettiin 1800-luvun lopulle saakka.
Ensimmäisen kirkon jälkeen seuraava maininta on Sipi Henrikinpojan 1590-luvulla rakentamasta kappelikirkosta. Tarkempia tietoja on vuosina 1684-93 rakennetun puisen ristikirkon synnystä. Rakentajaksi mainitaan Daniel Juhonpoika. Tämä kirkko purettiin 1928 ja siirrettiin Pertunmaalle, jossa osin sen hirsistä rakennettiin Pertunmaan kirkko. Vanhan kirkon paikalla Koskipääntien ja Kaikulantien risteyksessä on muistokivi. Kirkon alttaritaulu, L.J. Carlströmin "Jeesuksen taivaaseenastuminen", on sijoitettu Hartolan seurakuntataloon. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hartolan_kirkko
Hartola itsenäistyi elokuun viimeisenä päivänä vuonna 1784. Hartolassa Koskipään säteritilalla syntynyt Adolf Tandefelt (1747-1822) ryhtyi ajamaan Hartolan erottamista Sysmästä omaksi kirkkoherrakunnakseen. Ekon kartanon rakennuttanut Tandefelt toimi tuolloin Oulun läänin maaherrana. Ajatus kappelin erottamisesta oli herännyt Hartolassa kuitenkin jo paljon aikaisemmin.
Hartola juhli sunnuntaina 3.9.2014, 230-vuotista itsenäisyyttään täsmälleen samana päivänä, kun Ruotsin kuningas Kustaa III aikoinaan määräsi pitäjän itsenäiseksi kirkkoherrrakunnaksi. Kunnan juhlapäivä alkoi kirkkoherra Jeremias Sankarin juhlamessulla vanhan kirkon raunioilla. Messun jälkeen vanhan kirkon viereiselle puistoalueelle istutettiin ensimmäinen juhlavuosimetsikön taimi. Pertti Mäkisen ja Maritta Virtasen istuttama taimi on valkokuusi. Alueelle istutetaan kaikkiaan 230 eri puulajien taimea. Lähteet: Ruotsin kansallisarkisto, Tukholma, Tandefelt-kansiot, Stjernvall-Järvi, Birgitta. Kartanoelämää Itä-Hämeessä, Sysmän kirjakylä 2009.