Könnölä on lakkautetun Kalvolan kunnan yksi kylistä ja kantatiloista, joka ilmestyi verokirjoihin 1540 luvulla.
1696-1697 suurina kuolonvuosina historiankirjoissa mainitaan, että Könnölän vanhan isännän oli lähdettävä mieronteille. Moni lähti tuolloin tienaamaan leipänsä kiertämällä talosta taloon, kysellen töitä ruokapalkalla. Töihin kykenemättömät lähtivät kerjäämään. Vuonna 1696 oli leuto talvi, mutta sen jälkeinen kasvukausi oli kylmä. Ainoastaan heinäkuussa oli hiukan lämpimämpää hallojen välissä. Huono ravitsemus johti nälänhätään ja lavantautiepidemiaan Hämeessä. Tuolloin moni tila autioitui viikatemiehen niittäessä talonväen tai jouduttiin luopumaan tilasta kun ei ollut millä ruokkia eläimiä ja perhettä. Könnölä säästyi suurimmilta menetyksiltä ja pääsi vaikeiden aikojen yli ja tila säilyi ja jatkoi toimintaansa.
Könnölä sijaitsee Hämeen järviylängöllä, joka muodostuu monista lammista ja puroista sekä niitä ympäröivistä korkeista metsäharjanteista ja peltonäkymistä. Alueella voit nähdä mm. rauhoitetun Hämeenkylmänkukan.
Tila on ollut saman suvun hallussa jo 1700 luvulta lähtien.
Tie Kutilasta Könnölään tehtiin 1930 luvulla, jolloin saatiin maito Iittalan meijeriin. Sitä ennen maito jalostettiin juustoksi ja voiksi tilalla.
Puhelin saapui vuonna 1929.
Talvi- ja jatkosodan aikana Könnölänkin suurta leivinuunia käytettiin hapanleivän tekoon, kun lotat leipoivat armeijalle leipää. Myös leipäviljaa ja rehua tilat joutuivat luovuttamaan valtiolle.
Tila on luopunut lypsylehmistä ja lihakarjasta ja keskittyy maatilamatkailuun ja peltojen viljelyyn. Tilalla on vuokrattavia mökkejä ja "Juhlanavetta" missä voi viettää vaikkapa häät.
Tilan omistajat ovat tietoisia kätköstä.
Kätköön mahtuu pieniä kulkijoita.