Tulevan, menneen tai parhaillaan olevan huhtikuun ensimmäisen päivän kunniaksi julkaistaan "Pudasjärven suot" -kätkösarjan 14. suo eli Joutensuo.
"Pudasjärvi - tuhansien soiden kaupunki". No, jos ei tuhansien, niin ainakin satojen suoalueiden kaupunki. Joukossa on myös merkittäviä suoalueita, joista tunnetuin on Litokairan luonnonsuojelualue, joka ulottuu myös lähikuntiin. Pudasjärven keskusta, Kurenalus, on rakennettu alunperin suolle.
Kätköttäjänkin kotitalo on entisellä suoalueella. Perustuksia kaivellessa vetelää maa-ainesta nousi ja monta ylimääräistä hiekkakuormaa piti ajella, ennen kuin tohdittiin valuja aloitella. Kuulemma "ennen vanhaan", ennen asuinalueelle tehtyjä ojituksia, suovesi on lainehtinut nykyisen asuinpaikkani etupihalla saakka. Kauas suo ei ole karannut, tuosta se keittiön ikkunasta näkyy. 50 metrin päässä.
Itselläni on suhde suohon muuttunut viime vuosien aikana. Vähättelin suota ja soita vuosikymmeniä. Aika ja varttuminen teki tehtävänsä ja soilla kävellessä tajusin, kuinka hieno ympäristö suo on. Äkkiä katsoen suolla ei ole mitään nähtävää tai koettavaa, mutta kun sitä pysähtyy kiireettä katsomaan ja seuraamaan, niin monenlaista ihmeteltävää ja aistittavaa on tarjolla saappaan kärjestä aina silmänkantamattomiin saakka.
Kätköttäjä toivoo jonninlaista luontokuvaa (yleiskuva, yksityiskohta tms.) kätköreissustasi loggauksen liitteeksi. Ajatuksena on kuvien avulla "kertoa" suon moninaisuutta. Ehkä yhä useampi toteaa: "Suo ei ole yks turha vetelä lämpäre kiusaamassa ihmispoloa, vaan monipuolinen ja mielenkiintoinen osa (Pudasjärven) luontoa."