Keskikoulupohjalta
Suomi100-traili on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017.
Kyösti Kallio oli maanviljelijä, talonpoika. Suurehkon talon poikana hän perehtyi ja mieltyi kaikkiin maamiehen töihin ja teki itse ruumiillista työtä vanhaksi asti. Varakkaan kasvatusäidin Anttuuna Kankaan yritys kouluttaa hänestä kauppiasta tai virkamiestä kilpistyi heikkoon koulumenestykseen ja haluttomuuteen, mutta sitäkin innokkaammin ja tuloksekkaammin hän tarttui suuren maatilan ohjaksiin ne saadessaan. Maatalouden ja maaseudun elinehtojen kohentaminen oli Kallion poliitikonurankin kantava ajatus sekä itseisarvona että välineenä.
Kyösti Kallion valinta vuonna 1937 tasavallan neljänneksi presidentiksi porvarillisen keskustan ja sosiaalidemokraattien äänin huipensi hänen pitkän poliittisen elämäntyönsä ja symboloi itsenäisen Suomen siihenastista sisäistä eheytymiskehitystä. Tärkeimmiksi keinoiksi yhteiskunnan eheyttämiseksi Kallio näki maareformin ja asutustoiminnan sekä suomenkielisen sivistyksen kohottamisen.
Talvisodan ajan politiikan johtamiseen Kallio osallistui vähän ja haparoidenkin. Osaksi se johtui siitä, että "sisärengas" - Risto Ryti, Tanner ja Paasikivi - pyrki aluksi pitämään presidentin tietämättömänä rauhantunnusteluista. Kallio oli lähempänä taipumattomien kuin myöntyvien linjaa, mutta joutui alistumaan välttämättömyyteen. Lopullisesti Kallio myöntyi rauhantekoon vakuututtuaan toisen vaihtoehdon olevan suursodan leviäminen Suomen alueelle. Allekirjoittaessaan valtakirjaa, joka antoi Moskovan rauhanneuvottelijoille valtuudet hyväksyä rauhanehdot, tuskainen presidentti sanoi tunnetun lauseen: "Kuivukoon käteni, joka on pakotettu tällaisen paperin allekirjoittamaan." Puolen vuoden kuluttua käsi halvaantui.
Kyösti Kallio on ainoa Suomen presidenteistä, jolla ei ole akateemista tai vastaavaa oppiarvoa, vain silloisen keskikoulun päästötodistus.
Kyösti Kallio (alun perin Gustaf Kalliokangas, nuoruudessaan tunnettu myös nimillä Kustu ja Kustaa, 10. huhtikuuta 1873 Ylivieska – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä 1937–1940.
Kyösti Kallion mukaan nimetty: Presidentti Kyösti Kallion avustusrahasto kaatuneiden vähävaraisten omaisten auttamiseksi 1939; Kyösti Kallio-Seura 1947; Kyösti Kallion rahasto Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahastossa; Kyösti Kallion koulu 1973, Nivala; Kyösti ja Kalervo Kallion Museosäätiö 1973; Kyösti ja Kalervo Kallion museo, Nivala; kadut Helsinki 1959, Lahti, Nivala; puisto 1973, Oulu; postimerkki 1941, 1973.
Lähteet
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/629/
wikipedia