Tursonnevalle kaivettiin 1969-1970 lammikkopuhdistamo Isonkyrön kunnan jätevesien puhdistamiseksi. Jätevettä pumpattiin allasalueelle, josta se virtasi ojaa pitkin Kyrönjokeen. Jätevesien johtaminen altaille lopetettiin 1985. Tämän jälkeen vuosien mittaan runsaasti ravinteita sisältänyt vesialue alkoi umpeutua ja penkereet kasvaa puuta. Vesilinnut tulivat alueelle jo seuraavana vuonna altaiden kaivamisesta.
Tursonnevaa on kunnostettu poistamalla puustoa, tekemällä patoja ja lisäämällä avovettä vuosina 2013-2015. Hankkeen tavoitteena oli edistää luonnon monimuotoisuutta ja lisätä vesilintujen lisääntymis- ja levähdysalueita. Tursonneva on puolisukeltajasorsien, kuten heinäsorsan, tavin ja haapanan suosiossa.
Tursonnevan kosteikkoalue koostuu yhdeksästä erillisestä altaasta, joiden välissä on maavallit. Pinta-alataan se on 7 hehtaarin suuruin, josta 4 hehtaaria on vesialuetta.
Kosteikot ovat tärkeitä niin luonnolle kuin ihmiselle. Matalat elämää kuhisevat kosteikot ovat luonnon monimuotoisuuden huippupaikkoja. Ne tarjoavat elinympäristöä vesilintujen lisäksi esimerkiksi kahlaajille, sammakoille ja sudenkoreinnoille. Kosteikot toimivat myös luonnon omina suodattimina pysäyttäen kiintoainetta ja sitoen ravinteita maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon kuivatusvesistä. Kosteikot monipuolistavat maisemaa, ja vesistöjen latvoilla olevat kosteikot tasoittavat tulvavirtaamia. Suomesta on kadonnut valtava määrä kosteikkoja laajamittaisen kuivatustoiminnan vuoksi