Suomen itsenäisyyden vuodet -kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön. Kätköt ovat tradeja ja helppoja mysteereitä. Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä. Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki, johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna. Eli kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.
Vuoden tapahtumia Suomessa
15.-25. helmikuuta pidettiin hiihdon MM-kilpailut Lahdessa. Kilpailut jäivät osaltaan historiaan dopingskandaalista, jossa isäntämaa Suomen hiihtomaajoukkueen kuusi jäsentä jäi kiinni verenohennuslääke Hemohesin käytöstä. Suomi sai kisoista 2 kultaa, 5 hopeaa ja 3 pronssia. Suomen sijoitus lopullisessa mitalitilastossa oli 3.
20. huhtikuuta – Suomen Hiihtoliitto määräsi hiihtäjät Jari Isometsän, Janne Immosen, Harri Kirvesniemen, Mika Myllylän, Milla Jauhon ja Virpi Kuitusen kahden vuoden kilpailukieltoon dopingin käytön vuoksi. Päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö ja naisten valmentaja Jarmo Riski sekä lääkärit Pirkka Mäkelä ja Juha-Pekka Turpeinen määrättiin elinikäiseen toimitsijakieltoon.
27. elokuuta – Digilähetykset alkoivat Suomessa.
24. syyskuuta – Lapin läänin ensimmäinen ja samalla maailman pohjoisin moottoritie, Perämerentie, avattiin valtatiellä 29 Kemin ja Tornion välillä.
2. marraskuuta – Presidentti Tarja Halonen löi Rahapajassa Suomen viimeisen markan kolikon.
5. joulukuuta – Aku Ankka -lehti täytti Suomessa 50 vuotta.
7. joulukuuta – Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa hullun lehmän tauti -tapaus löydettiin eräältä karjatilalta Kärsämäeltä Pohjois-Pohjanmaalta.
16. joulukuuta – Suomen ortodoksisen kirkon uusi arkkipiispa Leo vihittiin virkaansa Uuden Valamon luostarissa Heinävedellä.
Paikallishistoriaa
Saimaankaupunki oli suurkuntahanke, jonka tarkoituksena oli alun perin yhdistää Lappeenranta, Joutseno, Rautjärvi ja Imatra. Rautjärvi jätettiin hankkeesta myöhemmässä vaiheessa pois, koska uudesta kunnasta olisi tullut maantieteellisesti epäyhtenäinen. Kuntaliitosneuvottelut aloitettiin vuonna 2001 Imatran, Lappeenrannan ja Joutsenon kesken. Hanke kariutui ensiksi lähinnä kuntien epäilyksiin palvelurakenteensa säilymisen puolesta ja toisessa vaiheessa Imatralla liikkuviin epäilyksiin Lappeenrannan johtoasemasta. Kuntalaisten keskuudessa uutta suurkuntaa ei mielipidemittauksissa juurikaan kannatettu.
Imatran kaupunki jakoi kaikille vuonna 2000 syntyneille lapsille oman omenapuun taimen. Taimet istutettiin kesällä vuonna 2001 Vuoksenniskantien viereen, Vuoksen rantaan. Omenapuutarhassa on nykyisin satoja omenapuita. Vuodesta 2004 alkaen kaikki Imatralla syntyneet lapset ovat saaneet omenapuun kodin puutarhaan istutettavaksi.
Omenapuutarhassa pidetään vuosittain kasvavasta puukannasta hyvää huolta. Talveksi ne on mm. suojattu runkomuovein ja verkoin, jotta eläimet eivät pääse tekemään tuhojaan. Kevään tullen omenapuutarhassa on puita leikattu. - Oikein leikattu omenapuu on malliltaan väärin päin käännetty sateenvarjo, vihersuunnittelija Eerika Luhtanen sanoo.Tärkeää on kasvattaa puun oksia mahdollisimman paljon vaakatasossa ja pitää keskiosa avoimena. Eli poistetaan rungon suuntaan kasvavat oksat. Ilmava keskiosa takaa sen, että pölytys onnistuu ja puu pysyy terveenä, siihen ei pesiydy tauteja. Tällainen puun malli takaa myös sen, että omenat kypsyvät tasaisesti. (Imatran omenapuutarha kasvaa ja voi hyvin, yle.fi,19.5.2010)
Kätkö sijaitsee lähellä omenapuutarhaa, Vuoksenniskantien vastakkaisella puolella.