Suomen itsenäisyyden vuodet -kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön. Kätköt ovat tradeja ja helppoja mysteereitä. Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä. Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki, johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna. Eli kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.
Vuoden 1990 tapahtumia Suomessa
15. helmikuuta − Suomessa alkoi pankkilakko, joka sulki kaikki pankit yli kuukaudeksi Postipankkia lukuun ottamatta. Jo kolme viikkoa aiemmin oli alkanut maksuvälityssaarto, jonka aikana rahasuorituksia ei ollut välitetty pankkiryhmästä toiseen, ja helmikuun alussa työnantajan julistama työsulku.
26. maaliskuuta – Helsingin yliopisto täytti 350 vuotta. Pääjuhla pidettiin 9. syyskuuta.
13. kesäkuuta – RKP:n Elisabeth Rehn nimitettiin Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi puolustusministeriksi.
22. heinäkuuta – Helsinki-Joensuu-linjalla sattui täydellinen auringonpimennys.
1. marraskuuta – Suomessa otettiin käyttöön kuvanveistäjä Antti Neuvosen suunnittelemat uudet 10 ja 50 pennin kolikot. Samalla lopetettiin viiden ja kahdenkymmenen pennin kolikoiden valmistus.
Paikallishistoriaa
Kaksoiskaupungeiksi kutsutaan kaupunkeja tai kaupunkimaisia alueita, joiden läpi kulkee valtakunnanraja. Imatralla ja Svetogorskilla (entinen Enso) on pitkä yhteinen historia. Sodan jälkeen raja jakoi "Suomen Ruhriksi" kutsutun Vuoksen alkuosan Suomen ja Neuvostoliiton kesken. Raja alkoi raottua 1970-luvun alussa Svetogorskin paperitehtaan massiivisella kunnostushankkeella. Parhaimmillaan jopa yli tuhat ihmistä kävi Imatralta päivittäin töissä Svetogorskissa. Nyt Imatra ja Svetogorsk ovat kaksoiskaupunki, jollaisia on Euroopassa muitakin. Lähin kaksoiskaupunki on Narva-Ivangorod Venäjän ja Viron rajalla.
Imatra ja Svetogorsk ovat 1990-luvulta lähtien toteuttaneet lukuisia yhteisiä EU-projekteja. Esimerkiksi 1990-luvulla Svetogorskin maanalaisia putkia ja johtoja korjattiin. Imatran rooli oli tarjota asiantuntija-apua. Koulujen välillä on ollut vieraan kielen opetusta molemmin puolin sekä lukuisia opetuksen kehittämisseminaareja. Leirikoulut, rajakurssit ja oppilasvaihto ovat olleet osa yhteistyötä. Kulttuuriyhteistyössä pisin yhtenäisesti jatkunut yhteistyömuoto on kaksi kertaa vuodessa järjestetty musiikki- ja tanssitapahtuma Vuoksi-gaala, jota on pidetty sekä Imatralla että Svetogorskissa. Myös yrityksiä on haluttu houkutella hyödyntämään rajan tuomia mahdollisuuksia. Monet yritykset ovatkin asettuneet toimimaan rajan pinnassa sijaitsevaan yrityspuistoon edulliselle sijainnille EU:n ja Venäjän portille.
Nykyisin Imatralla ja Svetogorskissa on yhteensä noin 45 000 asukasta, joista lähes 30 000 asuu Imatralla ja yli 15 000 Svetogorskissa. Svetogorskista käydään päivittäistavaraostoksilla Imatralla ja venäläisten keskuudessa Imatra on suosittu loma- ja kylpyläkaupunki. Suomalaiset käyvät Svetogorskin puolella ostamassa polttoainetta, elintarvikkeita ja vaatteita. Raja hidastaa kulkemista mutta ei estä sitä. Rajalla oleminen on edelleen entisen Jääsken kihlakunnan alueella arkipäivää.
Läheistä Pietarintietä pitkin kuljetaan Imatran raja-asemalle. Kätkö sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Venäjän rajasta. Lumettomaan aikaan pääsee autolla aivan kätkön tuntumaan, muuna aikana parkkipaikka löytyy läheisen kauppaliikkeen pihasta.