-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Helpohko laskumulti, joka esittelee Toivakan vanhan pappilan.
Pappilan historiaa
Toivakan kirkko oli valmistunut vuonna 1882. Pappilaa varten ostettiin Vanhansillan tila 1892, ja 1893 päätettiin rakentaa sille pappila. Kruunun torppareilta ostettiin 300 hirttä ja Kuokkalan sahalta 100 tolttia lautoja. Vuonna 1894 rakennus oli jo vesikatossa, mutta sitten työt viivästyivät eri syistä niin, että vasta 9. 10. 1898 kirkonkokous päätti, että pappilan tulee olla syynikelpoinen 1.8.1899.
Omaksi kirkkoherrakunnaksi Toivakka tuli 1909. Vasta tällöin pappila sai vakituisen asukkaan, kun Simo Korpela valittiin kirkkoherraksi 1910. Hän asuikin pappilassa aina kuolemaansa 1936 saakka. Korpelan seuraaja Kalle Lukumies asui pappilassa siihen asti, kun uusi pappila valmistui vuonna 1961 lähemmäs kirkkoa.
Vanha pappila toimi seurakuntatalona vuoteen 1975 saakka. Sen jälkeen rakennuksen molemmissa päissä oli vuokralaisia. Lisäksi sitä käytti jonkin aikaa Kansalaisopisto ja Toivakan partiolaiset. Rakennuksella ei kuitenkaan ollut enää pysyvää käyttötarkoitusta. Näin ollen sen kunnosta ei huolehdittu, ja se pääsi pahasti rappeutumaan. Lisäksi rakennuksen molemmissa päissä vesijohtoputket olivat rikkoutuneet, ja vesi oli päässyt alapohjan rakenteisiin. Sinne pesiytyi lahottajasieniä, jotka vaurioittivat kantavia rakenteita.
Vanha Pappila Pitäjäseuralle
Vuodesta 1979 lähtien olivat Pitäjäseura ja Keski-Suomen Museo esittäneet rakennuksen korjausta. Esitykset eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta, ja 1980-luvun lopulla rakennus oli jo niin huonossa kunnossa, että päätyhuoneistojen lattiat sortuivat. Kun rakennus muiltakin osin oli päässyt melko huonoon kuntoon, suunniteltiin jopa sen hävittämistä. Kun kysymyksessä oli kuitenkin aikanaan merkittävä rakennus, päätti seurakunta ennen lopullista ratkaisua asettaa toimikunnan selvittämään vanhan pappilan säilyttämismahdollisuutta ja tulevaa käyttöä. Toimikunta hankki Valtion Teknilliseltä Tutkimuslaitokselta lausunnon rakennuksen kunnosta. Tutkimusselostuksessa todettiin rakennuksen vauriot, jotka erityisesti rakennuksen pohjoispäässä olivat huomattavat. Päätyhuoneiden lattiat olivat sortuneet, ja alimmat seinähirret olivat osittain lahonneet. Muuallakin rakennuksessa oli vaurioita, mutta ei niin pahoja kuin pohjoispäädyssä. Tutkimusselostuksessa annettiin myös ohjeita mahdollista korjausta varten. Keski-Suomen Museolta saatiin myös lausunto, jossa todettiin että rakennusryhmän kulttuurihistoriallinen arvo on Toivakassa niin huomattava, että vanhan pappilan pihapiirin suojelemista esitetään rakennuskaavalla.
Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 3. 4. 1989 tiedustella Toivakan Pitäjäseuran halua ja mahdollisuuksia ottaa vanha pappila haltuunsa ja ryhtyä sen korjaamiseen, koska seurakunnalla ei ollut varoja pappilan kunnostamiseen eikä selvää käyttötarkoitusta rakennukselle. Pitäjäseura ilmoittikin toukokuussa 1989 olevansa halukas ottamaan pappilan rakennukset haltuunsa. Kauppakirja rakennuksista ja vuokrasopimus maa-alueesta tehtiin 21. 7. 1989, jolloin Pitäjäseurasta tuli vanhan pappilan rakennusten omistaja ja maa-alueen vuokralainen. Siitä päivästä alkoi Toivakan Pitäjäseuran vuosikausia kestävä urakka, joka jatkuu edelleenkin.
Yhteisvoimin pappila kuntoon
Kunnostustyöt aloitettiin melko välittömästi. Talkoilla purettiin kahden päätyhuoneen ja osittain eteisen lattiat. Lahot lattiarakenteet, -eristeet ja saastunut maa-aines kärrättiin portaiden edessä odottavalle siirtolavalle. Kaatopaikalle vietävää tavaraa kertyi useita lavallisia. Työ oli raskasta ja tavattoman pölyistä. Sen lisäksi että päärakennuksessa tehtiin purkutöitä, aloitettiin ulkorakennusten välttämättömät kunnostukset. Päärakennukseen tarvittavan materiaalin hankkimiseksi järjestettiin kunnassa keräys. Keräyksen avulla saatiin rahaa 15 000 markkaa ja puutavaraa 100 runkoa. Varojen hankkimiseksi käännyttiin myös valtiovallan puoleen. Vuosina 1990-93 saatiin Opetusministeriöltä 280 000 ja Ympäristöministeriöltä 75 000 markkaa. Lisäksi seuraa avustivat Toivakan kunta ja seurakunta.
Päärakennuksessa korjaamista oli lähes joka paikassa. Rakennuksen yksi nurkka jouduttiin nostamaan, koska kivijalka oli pettänyt. Lattioita oli uusittava kantavia rakenteita myöten kokonaan kahdesta huoneesta ja eteisestä. Yksi uuni purettiin ja osittain sen paikalle rakennettiin yleisö-WC:t. Kaikki seinät levytettiin ja tapetoitiin. Suurin osa katoista laudoitettiin uudestaan ja maalattiin. Kylpyhuone korjattiin ja kaakeloitiin kuten WC:tkin. Viemäröinti ja vesijohdot uusittiin ja liitettiin kunnan verkostoihin. Uunien lämmitys keittiötä ja yhtä pönttöuunia lukuun ottamatta muutettiin sähköllä lämmittäviksi. Koko rakennuksen sähköistys uusittiin. Talon ulkokatto korjattiin ja maalattiin, samoin ulkoseinät. Kaikki ikkunat korjattiin, ja suuri osa lasejakin uusittiin, samoin ovet. Talkootunteja tehtiin kolmena vuotena yli 3 000, niistä suuri osa veteraanien voimin.
Rakennuksesta oli aikanaan muuttojen yhteydessä viety kalusto kokonaisuudessaan pois uuteen pappilaan ja seurakuntataloon. Korjausten jälkeen pyrittiin hankkimaan sellaista välttämätöntä kalustoa, joka mahdollistaisi rakennuksen välittömän käyttämisen perhejuhlien, kokousten, näyttelyiden, erilaisten kurssien ja pienimuotoisten konserttien pitopaikkana. Muuhun kuin yksinkertaiseen kalustoon ei ollut myöskään varaa, koska korjaukset nielivät kaikki käytettävissä olleet varat.
Vuonna 1994 rakennus oli saatu sellaiseen kuntoon, että siinä voitiin viettää tupaantuliaiset. Vaikka Vanha Pappila oli nyt saatu käyttöön, eivät korjaus- ja kunnostustyöt ole loppuneet. Päärakennukseen on hankittu jatkuvasti lisää kalustusta, niin että siellä on tällä hetkellä istumapaikat sallituille 120 hengelle. Keittiön kaapistoja on uusittu, on hankittu kylmäkaappi, pakastin, jääkaappi, sähköhella, astian- ja pyykinpesukone, kahvinkeitin ja muuta toiminnassa tarvittavaa välineistöä. Uusintamaalauksia joudutaan suorittamaan vuosittain. Myös yläkertaa on kunnostettu.
2000-luvun puolella vanha sauna purettiin, koska se oli niin pahoin rapistunut. Alkuperäisen mallin mukaan rakennettiin kokonaan uusi sauna.
PAPPILASTA KOTISEUTUKESKUS
Välittömästi Perinnepolun valmistumisen jälkeen 2000-luvun puolella käynnistettiin hanke, jonka nimeksi tuli Kotiseutukeskus Toivakkaan. Sen tavoitteena oli muodostaa Vanhan Pappilan ja Veteraanikorsun alueesta entistä monipuolisempi paikka, joka lisäisi toivakkalaisten kotiseututuntemusta ja ulkopuolistenkin kiinnostusta aluetta kohtaan.
Tällä kertaa parannettiin ja kehitettiin ympäristöä, alueen rakenteita ja toimintaedellytyksiä. Alueen valaistusta lisättiin liittämällä neljä valopylvästä kunnan verkostoon, pystyttämällä seitsemän pihavaloa pihateiden varteen ja rakentamalla valonheittimet päärakennuksen etusivulle. Pysäköintipaikka oli osoittautunut moniin tilaisuuksiin liian pieneksi. Nyt se laajennettiin kaksinkertaiseksi. Saunan ja veteraanikorsun ympäristöä kunnostettiin sekä ulkorakennuksen päätyyn kunnostettiin kompostikäymälä ja polttopuuvarasto. Päärakennus varustettiin murtohälytysjärjestelmällä. Seuralle hankittiin tietokone, monitoimilaite, videot ja tietokoneeseen liitettävä projektori sekä joka huoneeseen äänentoistolaitteet ja ulkopihalle kaiuttimet. Näin päärakennuksessa voidaan pitää vaativampiakin kokouksia ja koulutustilaisuuksia.
Vuonna 2003 saatiin Suomen Kotiseutuliitolta varoja päärakennuksen ikkunoiden korjaukseen. Työ tehtiin Keski-Suomen Ympäristökeskuksen johtamana YTY-projektina. Työ päästiin tosin aloittamaan vasta kesällä 2005, mutta rahaa tarvittiin vain materiaalikustannuksiin. Siten Kotiseutuliiton varoja säästyi, ja niillä voitiin kunnostaa ovia ja lattioita. Salin lattia mm.purettiin kokonaan, vaurioituneet kohdat korjattiin ja lämpöeristystä lisättiin.
Veteraanikorsu
Toivakan Sotaveteraanit päättivät 35-juhlavuotenaan toteuttaa Antti Niemisen aloitteesta kanttiinikorsun rakentamisen veteraanien perintönä jälkipolville. Antti Niemisen säilyttämistä lehtileikkeleistä hahmoteltiin korsun malli ja sovitettiin se nykyiselle paikalleen Vanhan Pappilan alueelle. Viivi Laine piirsi piirustukset puhtaaksi veteraanien skitsien ja valokuvien perusteella. Rakennustyön valvojana toimi Evl Leo Laine ja varsinaisina rakennusmiehinä Erkki Mäenpää ja Markku Männikkö, jotka talkootunteja säästämättä vastasivat korsun käytännön pystytyksestä. Korsun puutavara saatiin Nisulan maanviljelijöiltä Eino Ilmosen toimesta. Rakennustarpeet hankittiin korsun hyväksi tehdyillä veteraanien, naisjaoston, yritysten, yksityisten henkilöiden ja yhdistysten rahalahjoituksilla.
Korsun pystytys aloitettiin keväällä 2001 Toivakan kirkkoneuvoston hyväksyttyä rakentamisen seurakunnan maalle ja Toivakan kunnan hyväksyttyä rakentamislupahakemuksen. Vesikattoon korsu saatiin marraskuussa 2001. Rakentamista jatkettiin keväällä 2002 ulkovuorauksella, kuistin rakentamisella ja pihatöillä. Korsun valmistuttua Aatus Oy lahjoitti 76 mm sotasaalistykin korsun edustalle. Korsussa on mm. Lotta-nukke ja muuta sodanaikaista perinne-esineistöä. Korsu vihittiin käyttöön 30.6.2002. Kanttiinikorsun nimeksi annettiin Häme-Kangas, Liejulinna.
Lähteet; Toivakan Pitäjäseuran kotisivut.
Alkukoordinaatit johdattavat Sinut Toivakan Vanhan Pappilan pihapiiriin. Löytääksesi loppupurkin tulee Sinun suorittaa muutama helppo laskutehtävä.
Loppukoordinatit ovat muotoa 62 06.ABC 026 05.DEF
A = Pihassa olevien lipputankojen määrä – 1.
B = Pienen aitan rapulla olevien pylväiden määrä +1.
C = Vanhan Pappilan kohteen numero Perinnepolulla. (Numero löytyy infotaulusta ison aitan päädystä). Lisää numeroon neljä.
D = Isomman aittarakennuksen seinällä olevien myllynkivien lukumäärä -2.
Siirry korsulle koordinaatteihin 62 05.532 026 04.393.
E = Korsun oviaukon yläpuolella on kyltti, jossa on tekstiä. Ylemmän rivin viimeisen sanan kirjainten lukumäärä.
F = Mikä on korsun numero Perinnepolun kohteista? (Numero löytyy infotaulusta korsun vierestä). Lisää numeroon kaksi.
Loppupurkki on mikro-kokoa eikä sisällä kynää. Purkin sijoituspaikalle on lupa. Älä tallaa tarpeettomasti nurmikoita eikä Sinun tarvitse tonkia mitään maasta.
Additional Hints
(Decrypt)