Skip to Content

<

Suomen itsenäisyyden vuodet *1939*

A cache by Vernon Scripps Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 1/22/2017
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
2.5 out of 5

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Kätkösarja Suomen itsenäisyyden vuosista Etelä-Karjalassa


Suomen itsenäisyyden vuodet kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön. Kätköt ovat tradeja ja helppoja mysteereitä. Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä. Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna. Eli kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tammikuu

1.1.39 Presidentti Kyösti Kallio puhuu amerikkalaisille radion välityksellä. Lähetyspaikka on Helsingin Konservatorio. Ääni siirretään Saksan lyhytaaltoasemien kautta Yhdysvaltoihin.
7.1.39 Suomen ja Ruotsin ulkoministerit kirjoittavat Tukholmassa sopimuksen jonka mukaan maat torjuvat yhdessä jokaisen hyökkäysyrityksen Ahvenanmaalle.
13.1.39 Kuopion hiippakunta perustetaan. Piispaksi nimitetään Eino Sormunen
20.1.39 Suomen akatemia perustetaan.
27.1.39 Ruotsissa ehdotetaan Nobelin rauhanpalkintoa Adolf Hitlerille


Helmikuu

3.2.39 Suomen jääkiekkojoukkue pelaa ensimmäisen MM ottelunsa. Suomi häviää Baselissa Saksalla 0-12
5.2.39 John W. Bruniuksen ja Roland af Hällströmin ohjaaman elokuvan Vänrikki Stoolin tarinat ensi-ilta.
19.2.39 Puolan Zakopanessa käytävissä hiihdon MM- kilpailuissa Suomi saavuttaa kaksi kultamitalia. Viestihiihdossa Pauli Pitkänen, Olavi Alakulppi, Eino Olkinuora ja Klaus Karppinen voittavat toiseksi sijoittuvan Ruotsin 1.13 minuutilla. 18 kilometrin hiihdossa kaikki kuusi Suomalaista sijoittuvat yhdeksän parhaan joukkoon Jussi Kurikkalan voittaessa ylivoimaisesti ja Klaus Karppisen sijoittuessa toiseksi.

Pikaluistelun MM- kilpailut Helsingissä päättyvät niin ikään riemujuhlaan, kun 27 vuotias Birger Wasenius voittaa maailmanmestaruuden.


Wasenius kaatui 2.1.40 Laatokan Lunkulansaaren taistelussa.

Maaliskuu

4.3.39 Boris Jartsev tapaa ulkomisteri Eljas Erkon
8.3.39 Suomen hallitus ilmoittaa sähkeitse Moskovan lähettiläs Aarno Yrjö-Koskiselle edelleen ulkoministeri Litvinoville toimitettava vastauksena, ettei Suomi voi harkita Suomenlahden saarten luovuttamista. Saaret ovat erottamaton osa Suomea, jonka rajojen koskemattomuuden Neuvostoliitto on itse tunnustanut. Litvinov ehdottaa tällöin Yrjö-Koskiselle, että saaret vaihdettaisiin maa-alueeseen Karjalassa.
11.3.39 Helsinkiin "terveyttään hoitamaan" saapunut Neuvostoliiton Rooman suurlähettiläs Boris Stein käy ensimmäisen kerran ulkoministeri Erkon luona. Hän toistaa Litvinovin ajatukset. Erkko torjuu ehdotuksen. Kaikki Suomessa ei ole samaa mieltä. Mannerheim katsoo, että saaria ei missään tapauksessa voi puolustaa. Mannerheim esittää käsityksensä Presidentti Kalliolle, pääminister Cajanderille ja ulkoministeri Erkolle. Mannerheim on jopa valmis siirtämään Suomen rajaa muutamia kymmeniä kilometrejä lännemmäksi.

Huhtikuu

2.4.39 Suomen puolustusministeriö ilmoittaa hyväksyvänsä suojeluskuntain ja AKS:n vapaaehtoisen työvoiman Karjalan kannaksen linnoittamisessa. Työt alkavat kesäkuussa 3000 miehen voimin.
10.4.39 Suomen Washingtonin lähettiläs Hjalmar Procop´`e tiedustelee ulkoministeri Cordell Hullilta, voiko Yhdysvallat vaikuttaa Suomen hyväksi. Hull vastaa:"Yhdysvaltain perinteellisenä politiikkana on olla puuttumatta poliittisiin kiistoihin merien takan, jolleivat ne selvästi vaaranna maailmanrauhaa.
21.4.39 Suomessa annetaan työntekijöiden vuosilomalaki.

Toukokuu

8.5.39 Vain 13 vuotias Viipurilainen koulupoika Heimo Haitto voittaa Englannin valtion järjestämän viulukilpailun, johon osallistuu edustajia yhdestätoista maasta.
12.5.39 Suomessa annetaan ammattitautilaki.
19.5.39 Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov tiedustelee Suomen Moskovan lähettiläältä Yrjö-Koskiselta Ahvenanmaalle suunniteltujen linnoitusten laatua.
23.5.39 Neuvostoliitto ilmoittaa ettei se ole saanut Suomelta pyytämiään tietoja Ahvenanmaalle aiotuista linnoituksista.
27.5.39 Ahvenanmaan linnoituskysymystä käsitellään Kansainliiton neuvostossa. Neuvostoliiton valtuutettu Maiski vaatii asian lykkäämistä, ja asia raukeaa. Suomen kantaa tukenut Ruotsi suhtautuu tämän takaiskun jälkeen varovammin Suomen asioihin.

Kesäkuu

4.6.39 Karjalan kannaksen linnoitustyöt alkavat vapaaehtoisvoimin.

7.6.39 Tasavallan presidentti Kyösti Kallio käsittelee puolustuskysymystä yksityiskohtaisesti valtiopäivien päättäjäispuheessaan.
9.6.39 Suomessa säädetään uusi merilaki, sukupuolilaki sekä laki yleisestä sairaanhoidosta.
16.6.39 Mannerheim ilmoittaa eroavansa puolustusneuvoston puheenjohtajan tehtävistä, koska hänen välttämättöminä pitämiään määrärahoja ei ole hyväksytty. Paljolti presidentti Kallion ansiosta Mannerheim kuitenkin peruu eronsa.
16.6.39 Suomessa annetaan laki työvelvollisuudesta sodan aikana.
Taisto Mäki juoksee 5000 metrin uudeksi ME:ksi 14.08.8
22.6.39 Puolustusministeri Juho Niukkanen keskustelee Mannerheimin kanssa tämän vaatimuksista. Monet hallituksen jäsenet keskustelevat kysymyksestä ja suhtautuvat kielteisesti Mannerheimin vaatimuksiin.
23.6.39 Saatuaan tietää hallituksen kannasta Mannerheim pysyy eroaikeissaan. Tämän jälkeen presidentti Kallio pystyy neuvottelemalla ratkaisemaan kriisin.

Heinäkuu

1-3.7.39 Sosiaalidemokraatit ja maalaisliitto menestyvät hyvin Suomen eduskuntavaaleissa. Sosiaalidemokraatit saavat läpi kaikkien aikojen suurimman edustajamäärän, 85. Myös toinen suuri hallituspuolue maalaisliitto menestyy saaden kolme lisäpaikkaa. Suurin voittaja on kuitenkin kokoomus, joka saa viisi lisäpaikkaa lähinnä IKL:n kustannuksella, joka menettää kuusi edustajapaikkaa.
13.7.39 Presidentti Kallion terveyden tilasta annetaan tiedotus. Presidentti sai tammikuussa 1939 sydäninfarktin, josta hän ei ole vielä täysin toipunut.
17.7.39 Suomi saa Sveitsin Luzernissa pidettävissä ammunnan MM- kisoissa kaksi mestaruutta, kun Toivo Mänttäri voittaa pienoiskiväärin polviasennon ja Suomen joukkue pienoiskiväärin pystyasennon.
27.7.39 Suomi voittaa Ruotsin yleisurheilumaaottelussa Tukholmassa. Vakuuttavin urheilija on Taisto Mäki joka voittaa sekä 5000 että 10000 metrin kilpailut.

Elokuu

7.8.39 Suuret suomalaiset sotaharjoitukset alkavat Karjalan kannaksella.
20.8.39 Teuvo Tulion ohjaaman Vihtori ja Klaara elokuvan ensi-ilta
Suomen ex-presidentti P.E.Svinhufvud eli Ukko-Pekka voittaa ammunnassa ikämiessarjan kaksi Suomen mestaruutta, sotilaspistoolin ja vapaakiväärin polvelta.
24.8.39 Suomessa esitetään hallituksen iltakoulussa arveluja Saksan tulevasta hyökkäyksestä Puolaan.

Syyskuu

1.9.39 Suomen hallitus ilmoittaa maan noudattavan täydellistä puolueettomuutta Puolan sodassa.
17.9.39 "Rekolan paimenpoika" Taisto Mäki juoksee ME:n 10000 metrillä alittaen ensimmäisenä haamurajan. Uusi ennätys kirjataan mnumeroin 29.52,6 joka alittaa hänen aiemman maailmanennätyksen 9,4 sekunnilla.



20.9.39 Suomeen perustetaan kansanhuoltoministeriö. Ministeriön johtajaksi tulee Rainer von Fieandt.

Lokakuu

4-5.10.39 Suomi lisää Kannaksen puolustusjoukkoja neljällä jalkaväkirykmentillä ja kahdella tykistörykmentillä.
5.10.39 Neuvostoliiton ulkomisteri Molotov kutsuu Suomen ulkoministerin Eljas Erkon Moskovaan neuvottelemaan "konkreettisista poliittisista kysymyksistä".
6.10.39 Suomessa alkaa osittainen liikekannallepano, kun täydennetyt rauhanajan armeijan päävoimat keskitetään suojajoukoiksi karjalan kannakselle.
7.10.39 Sotaväen päällikkö kenraaliluutnantti Österman antaa hallituksen päätöksen mukaisesti käskyn liikekannallepanosta niille sotilaslääneille,-piireille ja rauhanajan joukoille, joiden perustamistehtäviin kuuluu Päämajan, Kannaksen armeijan esikunnan.2,3 ja4 Armeijakuntien, 5., 10. ja 12. Divisioonien sekä eräiden armeija ja armeijakuntajoukkojen muodostaminen. Östermanista tulee Kannaksen armeijan komentaja.
Presidentti Kallio vahvistaa ns. tasavallan suojelulain, joka antaa hallitukselle erittäin laajat valtuudet.
9.10.39 Saksa vastaa kieltävästi Suomen tiedusteluun tuen saamiseksi Neuvostoliiton painostusta vastaan.
Valtioneuvos J.K.Paasikivi lähtee seurueineen neuvotteluihin Moskovaan. Lähtijöitä saattaa rautatieasemalla sankka väkijoukko, joka edustaa kaikkia väestöpiirejä.
Neuvostoliiton lentokoneet loukkaavat Suomen ilmatilaa.
Aleksis Kiven patsas paljastetaan Helsingin rautatietorilla.
10.10.39 Sisäasiainministeri Urho Kekkonen pitää radiopuheen, jossa hän uhkaavan maailmanpoliittisen tilanteen takia kehottaa kaupunkilaisväestöä siirtymään maaseudulle.
Ylimääräiset kertausharjoitukset(YH) aloittavat joukkojen liikekannallepanon Suomessa.
iIllalla pidetään Helsingissä ensimmäinen pimennys ja ilmahälytysharjoitus.
11.10.39 Vapaaehtoinen evakuointi asutuskeskuksista aloitetaan. Helsingistä matkustaa maalle n,10000 ihmistä.
Perustetaan Valtioneuvoston Tiedotuskeskus(VT).
12.10.39 Suomessa toteutetaan yleinen liikekannallepano
12-14.10.39 Paasikiven johtama suomalaisvaltuuskunta keskustelee Moskovassa pääsihteeri Josif Stalinin ja Molotovin kanssa. Neuvostoliitto esittää vähimmäisvaatimuksen, että Suomi luovuttaa Suomenlahden ulkosaaret, osia Kannaksesta, Hangon meritukikohdaksi sekä Lapvikin sataman. Korvaukseksi Neuvostoliitto antaisi alueita Itä-Karjalasta. Suomalaiset yrittävät todistaa, että Suomi ei uhkaa Leningradin turvallisuutta.

17.10.39 Tasavallan presidentti antaa asetuksen, jolla sotamarsalkka Mannerheim nimitetään puolustusvoimain komentajaksi.
18.10.39 Helsingin suurtorille kerääntyy 30000 kansalaista, jotka ilmaisevat isänmaallisia tunteitaan laulamalla.
18-19.10.39 pohjoismaiden valtiopäämiehet kokoontuvat Tukholmassa. Suomi ei saa toivomaansa tukea.
20.10.39 Turun Höyrypuuseppätehtaan työläiset päättävät luovuttaa osan palkastaan puolustuslaitokselle. Esimerkkiä noudatetaan pian työpaikoilla eri puolin maata.
21.10.39 Liikkeelle lasketaan 500 milj. mk:n laina, joka saa erittäin suopean vastaanoton.
Ruotsista saadaan lahjoituksena 50000 mk ilmapuolustuksen hyväksi ja 10000 mk Lotta Svärd järjestölle.
Paasikivi lähtee toiselle neuvottelumatkalle Moskovaan. Mukana on nyt myös valtionvarainministeri Väinö Tanner.
23.10.39 Paasikivi ja Tanner neuvottelevat kaksi kertaa Stalinin ja Molotovin kanssa. Paasikivi ja Tanner ilmoittavat Suomen olevan valmis luovuttamaan Suomenlahden ulkosaaret ja Kuokkalan mutkan korvausta vastaan. Stalin ja Molotov ilmoittavat Neuvostoliiton pitäytyvän esityksissään.
24.10.39 Tulo ja omaisuusveroa nostetaan 20-50%.
26-31.10.39 Suomen poliittiset piirit eivät katso voivansa luovuttaa Hangon tukikohtaa. Kannaksella oltiin valmiita joihinkin lisämyönnytyksiin.
28.10.39 Kahvin säännöstely tulee voimaan Suomessa.
Palkansaajien suurkeräys tuottaa kuukaudessa 2,3milj. mk.
F.E.Sillanpään Marssilaulun sanat julkaistaan Suomen Kuvalehdessä.
31.10.39 Molotov julkistaa puheessaan Neuvostoliiton keskeiset vaatimukset Suomelle Paasikiven ja Tannerin ollessa kolmannen kerran matkalla neuvotteluihin Moskovaan. Tässä puheessaan Molotov toistaa Neuvostoliiton aikaisemmat vaatimukset.

Marraskuu

1.11.39 Neuvostoliiton vaatimukset julkaistaan sanomalehdissä Molotovin pitämän radiopuheen jälkeen.
2.11.39 3 armeijakunnan esikunta ilmoittaa neuvostojoukkoja keskitettävän rajan pintaan Kannaksella.
3.11.39 Suomen neuvottelijat Paasikivi ja Tanner jättävät Suomen hallituksen vastauksen. Pääasiassa keskustellaan Hangosta ja Kannaksesta. Lopuksi Suomen vastaukseen tyytymätön Molotov sanoo:"Nyt ovat asiaa siviiliviranomaiset käsitelleet ja kun kerran sopimukseen ei päästy täytyy asia antaa sotilaiden haltuun".
4.11.39 Jatkoneuvotteluissa Moskovassa Stalin esittää Hangon vuokraamisen sijasta Hangon itäpuolisten saarien vuokrausta. Kysyttyään asiaa Helsingistä suomalaiset neuvottelijat saavat ehdottoman kiellon suostua tähänkään.
8.11.39 Ulkoministeri Erkko ilmoittaa Suomen neuvotteluvaltuuskunnalle Moskovaan, että ellei sopimukseen päästä Suomen esittämältä pohjalta, neuvottelut voi katkaista.
9.11.39 Viimeinen neuvottelu Kremlissä ennen keskusteluyhteyden katkeamista, läsnä Stalin, Molotov, Paasikivi ja Tanner. Suomalaiset eivät katso voivansa luovuttaa Hankoa eivätkä sen lähisaaria. Kannaksen rajalinjastakaan ei päästä sopimukseen.
10.11.39 Frans Eemil Sillanpäälle myönnetään Nobelin kirjallisuuspalkinto.


13.11.39 Paasikivi ja Tanner matkustavat Moskovasta takaisin Suomeen, kun neuvottelut neuvostojohdon kanssa ovat kariutuneet. Ulkoministeri Erkko toteaa kyseessä olevan neuvottelujen väliaikainen katkaiseminen.
15.11.39 Väestönsuojelulaki astuu voimaan.
17.11.39 Helsingin Messuhallissa pidetään isänmaallinen kansankokous, jossa puhuu mm. Urho Kekkonen
22.11.39 Merenkulkuhallitus tiedottaa, että 13 suomalaislaivaa on pidätettynä Saksan satamissa.
25.11.39 Puolustusvoimain komentaja C.G.Mannerheim aloittaa tarkastusmatkan Karjalan kannaksella.
26.11.39 Sanomalehti Pravda hyökkää voimakassanaisesti Suomen hallituksen jäseniä vastaan.
Provokaatio rajalla: Puna-armeija ampuu Mainilan laukaukset.
Mainilan laukaukset 26.-27.11
Puna-armeijan sotilaat ampuvat Itä-Kannaksella 26.11 klo 15 viidellä tykillä ja kahdella kranaatinheittimen laukauksella omia asemiaan kohti Mainilan kylässä. Neuvostoliitto väittää laukauksien tulleen Suomen puolelta, ja ulkoministeri Molotov jättää illalla asiasta nootin Suomen Moskovan lähettiläälle. Suomi jättää seuraavana päiväna vastausnootin, jossa syytökset torjutaan. Mannerheim antaa julkisuuteen tiedonannon, jonka mukaan suomalaista tykistöä ei ole 50 km lähempänä rajaa ja että joukot ovat olleet kyseisenä ajankohtana jumalanpalveluksessa.
28.11.39 Neuvostoliitto sanoo yksipuolisesti irti hyökkäämättömyyssopimuksen Suomen kanssa.
Petsamossa siepataan vangiksi 2 rajavartiaa.
29.11.39 Neuvostoliitto ilmoittaa katkaisevansa diplomaattisuhteensa Suomeen.

Talvisota syttyy
30.11.39 Neuvostojoukot ylittävät aamulla Suomen rajan useasta kohdin sotaa julistamatta.
Ensimmäinen ilmahälytys annetaan klo.9 Viipurissa.
Pääkaupungissa alkaa vapaaehtoinen väestönsiirto. Useilla seuduilla valtioneuvosto määrää pakkosiirtoja.
Valtioneuvoston istunnossa klo.13.30 valtakunta julistetaan sotatilaan ja Mannerheim nimitetään ylipäälliköksi.
Tasavallan presidentti armahtaa vankeja.
Eduskunta kokoontuu klo.20 Hallitus esittää eronpyyntönsä. Yöllä eduskunta siirtyy ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti Kauhajoelle.
Teollisuuslaitokset asetetaan sotatalouslain mukaiseen toimintaan.
Neuvostojoukot valtaavat miehittämättömän Seiskarin saaren. Saaressa havaitaan punainen lippu klo.13.55
Neuvostoliiton ilmavoimat pommittavat päivän aikana 16 paikkakuntaa. Pahin hyökkäys sattuu klo 14.50 kun ensin kuusi konetta saapuu Hietaniemen telakan yläpuolelle ja hetken päästä kolme konetta jotka pommittavat satamaa.
Kannaksella Neuvostoliiton hyökkäävän 7.armeijan vahvuus on n.120000 miestä. Sen käytössä on n.900 tykkiä ja kranaatinheitintä sekä n.1400 panssarivaunua. Suomalaisten Kannaksen suojajoukoissa on n.21600 miestä, joilla on 71 tykkiä ja 29 pst.tykkiä
Hyrsylän mutkaan jää n.1000 siviiliä evakuoimatta.

Joulukuu



Koordinaatti A=2
1.12.39 A,K.Cajanderin johtaman hallituksen erottua sen tilalle nimitetään Suomen pankin johtajan Risto Rydin hallitus. Ulkoministeriksi tulee edellisen hallituksen valtiovarainministeri Väinö Tanner
Suojajoukot vetäytyvät Karjalan kannaksella ensimmäiseen viivytysasemaan.
Suomalaiset saavuttavat ensimmäiset ilmavoittonsa:hävittäjät ampuvat alas 13 neuvostokonetta joista 2 Helsingissä.
Suursaari menetetään neuvostojoukoille.
Väestönsuojeluviranomaiset määräävät pimennyksen voimaan koko maahan.
3.12.39 Päämaja siirretään Helsingistä ennalta laadittujen suunnitelmien mukaan Mikkeliin.
Kirkonmenot kielletään kuten kaikki muutkin julkiset kokoontumiset pommitusten pelossa.
4.12.39 Suomussalmella vihollisen hyökkäyksen painopisteeksi osoittautuu Juntusrannan suunta.
Suojärvellä Suomalaisten vastahyökkäys epäonnistuu täysin.

Vuoden 1940 olympialaisten kesäkisat ovat vaarassa. Kansainvälisen Olympiakomitean presidentin kreivi Baillet-Latourin mukaan kisat perutaan, ellei Helsinki pysty järjestämään kisoja suunniteltuna ajankohtana.

6.12.39 Taipaleen taistelut alkavat. Neuvostodivisioona hyökkää Taipaleenjoen yli. Presidentinlinnan perinteistä juhlavastaanottoa ei järjestetä.
7.12.39 Ensimmäinen taistelukosketus Kollaanjoella.
Ylimääräiseen reserviin kuuluvat käsketään päämajan puhelinsanomalla viipymättä palvelukseen.
8.12.39 Rintamalinja saadaan vakiintumaan Taipaleessa.
Vapaussodan aikainen Vapaudenristi otetaan uudelleen käyttöön.
Ilomantsissa alkavat puolustustaistelut. Tolvajärvellä tilanne yhä kriittisempi.
9.12.39 Sallan kirkonkylä menetetään. Iltapäivällä 11 venäläistä tankkia murtautuu joen yli pakottaen puolustajat vetäytymään Sallan kirkonkylästä.
12.12.39 Merkittävä torjuntavoitto Tolvajärvellä. Sotasaaliina saadaan kaksi tykistöpatteria ja parikymmentä panssarivaunua.
13.12.39 Ensimmäinen lapsilaiva lähtee Tukholmaan.
16.12.39 Päämaja vahvistaa kaatuneiden lähettämisen kotiseudulle viralliseksi ohjeeksi.
Taipaleenjoella torjutaan useita vihollisen hyökkäyksiä.
17.12.39 Neuvostoarmeijan suurhyökkäys alkaa Summan alueella.
21.12.39 Väestönsuojeluviranomaiset huomauttavat että valaistuksen säännöstely koskee myös jouluvaloja. Haudoille ei saa asettaa kynttilöitä eikä ulos valaistuja joulukuusia.
24.12.39 Pastori Antti J. Rantamaa on saapunut muutama päivä sitten rintamalle. Hän vierailee luutnantti Juutilaisen eli Marokon kauhun komppaniassa ja kokoaa miehet kenttäjumalanpalvelukseen aivan etulinjan läheisyyteen. Kuva lienee eräs tunnetuimmista jollei tunnetuin talvisodan aikaisista valokuvista.

25.12.39 Vihollisen uusi vahvistettu 4. divisioona aloittaa varhain aamulla tiheässä lumipyryssä hyökkäyksen Suvannon yli 8-10 km levyisellä rintamalla.
Neuvostokoneet pommittavat 11 paikkakuntaa. Käkisalmen yllä 50 konetta.
26.12.39 Elisenvaarassa sattui tuhoisa pommitus. 29 ihmistä kuolee pommeihin.
27.12.39 Suomussalmella 9. divisioona aloittaa ratkaisevan hyökkäyksen vihollisen 163.divisioonan tuhoamiseksi.
29.1.39 Kenraali Hjalmar Siilasvuon johtama 9.divisioona löi venäläisen 163.divisioonan Suomussalmella. Sotasaaliiksi saatiin mm. 37 tykkiä ja 15 panssarivaunua. Sekä suuri määrä ajoneuvoja. Raatteentien suunnalta on tulossa uusi uhka.
31.12.39 Tasavallan presidentti Kyösti Kallio järjestää uudenvuoden vastaanottotilaisuuden.
Jyväskylää pommitetaan ankarasti.

Additional Hints (No hints available.)



 

Find...

236 Logged Visits

Found it 232     Didn't find it 1     Write note 1     Publish Listing 1     Needs Maintenance 1     

View Logbook | View the Image Gallery of 8 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.