Skip to Content

<

Suomen itsenäisyyden vuodet *1940*

A cache by Vernon Scripps Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 02/13/2017
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
2.5 out of 5

Size: Size: micro (micro)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Kätkösarja Suomen itsenäisyyden vuosista Etelä-Karjalassa
 



Suomen itsenäisyyden vuodet kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön. Kätköt ovat tradeja ja helppoja mysteereitä. Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä. Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna. Eli kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tammikuu
1.1.1940 Suomussalmella 9.D:n komentaja eversti Hjalmar Siilasvuo tekee päätöksen lyödä raatteen tietä edennyt vihollisen 44. Divisioona etelästä suunnattavalla hyökkäyksellä.
Oulun pommituksissa saa 4 ihmistä surmansa. Myös Turku on 30 pommittajan kohteena.
2.1.1940 Taipaleessa voimakas vihollisen hyökkäys Kirvesmäkeä vastaan 5,5 tunnin tykistötulen jälkeen mutta hyökkäys torjutaan.
3.1.1940 Suomenlahdella ajaa Neuvostoliiton sukellusvene S-2 Suomalaisten miinaan Märketin kapeikossa.
4.1.1940 Opetusministerio kehoittaa seurakuntien papistoa ja viranomaisia kiireellisesti varaamaan alueita sankarihautausmaiden perustamista varten, jotta sodassa kaatuneet saavat riittävän arvokkaan viimeisen leposijan.
Veroilmoitusten jättöaikaa sekä tulo ja omaisuusveron maksuaikaa jatketaan huhtikuun 1. päivään.
5.1.1940 Mikkelissä 29 henkilöä saa surmansa ilmahyökkäyksessä.

Sairaalan rauniot hyökkäysen jäljiltä
6.1.1940 Luutnantti Jorma Sarvanto ampuu noin viidessä minuutissa alas 6 vihollisen pommikonetta. Vastaaviin saavutuksiin tuon jälkeen ylsivät vain muutamat Saksalais ässät itärintamalla.
7.1.1940 Raatteentien suurtaistelu päättyy. Neuvostoliiton 163. ja 44. divisioona murskataan totaalisesti. Raatteentieltä saatu sotasaalis on suunnaton. Taistelun lopputulos vahvistaa suomalaisten sotilaiden itsetuntoa. Ouluun suunnitellun venäjän paraatin sai peruuttaa.

17.1.1940 Lentolaivue 24:n hävittäjät ampuvat alas 8 vihollisen pommikonetta.
19.1.1940 Maanviljelijät velvoitetaan varaamaan tarpeellinen määrä kauran ja herneen siementä ensi kevääksi.
29.1.1940 Neuvostohallitus on valmis keskustelemaan rauhasta. Ehdot ovat tiukemmat kuin syksyllä.
30.1.1940 Suomalaiset eivät suostu tukikohtien luovutukseen Neuvostoliitolle.


Helmikuu
1.2.1940 Pitkään kestänyt asemasotavaihe päättyy Kannaksella kun vihollistykistö alkaa ampua klo.10.50 Tulivalmistelun painopiste on Summassa ja Lähteellä
2.2.1940 Tanskalainen vapaaehtoinen lentäjä luutnantti Fritz Rasmussen ammutaan alas Saimaalla Rauhan lähistöllä
3.2.1940 Kuopion pommituksissa saa surmansa 34 henkilöä.
7.2.1940 Kansallis-Osake-Pankki täyttää 100 vuotta
8.2.1940 Neuvostoliitto tiedustelee Suomelta että minkä saaren se olisi valmis luovuttamaan tukikohdaksi
9.2.1940 Taipaleessa alkaa sodan loppuun asti kestävä taisteluvaihe
11.2.1940 Neuvostojoukkojen yleishyökkäys alkaa Karjalan kannaksella.
14.2.1940 Pääpuolustusasemasta luovutaan Kannaksella
15.2.1940 Suojeluskuntien ja sosiaalidemokraattisen puolueen johto sopivat siitä, että sosiaalidemokraattiset työläiset voivat liittyä suojeluskuntiin.
16.2.1940 Presidentti armahtaa alle vuoden vapausrangaistuksiin tuomitut vangit.
17.2.1940 Kollaan sankari Simo Häyhä palkitaan. Alikersantti Simo Häyhä, siviilissä maanviljelijä Rautjärveltä, vastaanottaa kunnianosoituksena ruotsalaisen Eugen Johanssonin lahjoittaman Sakon tarkkuuskiväärin. Aseen luovuttaa Häyhälle 12D:n komentaja eversti Svensson

Helsingin messuhallissa järjestetään suuren yleisömenestyksen saavuttanut sotasaalisnäyttely.
23.2.1940 Suomi saa Neuvostoliitolta ankarat rauhanehdot. Luovutettavaksi vaaditaan alueita jotka myöhemmin jouduttiinkin luovuttamaan.
26.2.1940 Tukholmassa alkaa kultaisten kihla ja vihkisormusten vaihtaminen terässormuksiin. Keräyksestä saatavilla tuotoilla tuetaan suomalaisten sotilaiden perheitä.
29.2.1940 Sodan suurin ja suomalaisittain tuhoisin ilmataistelu käydään Ruokolahden yllä. 7 omaa konetta menetetään ja 3 lentäjää kaatuu. Venäläistappiot pieniä.

Lentolaivue 26. pilotteja Ruokolahdella kunnan rannassa. Siipeen nojailee Ilmari Juutilainen


Lentolaivue 24. Gladiaattorit parkissa nykyisen laskettelukeskuksen läheisellä rannalla.

Maaliskuu
2.3.1940 Väestönsuojelupäällikkö kenraaliluutnantti Sihvo korostaa, että kaupunkeihin pitäisi jäädä edelleen vain niiden, joiden oleskelu on asiallisesti välttämätöntä. 100 konetta pommittaa Tamperetta, Lahteen iskee 96 konetta.

Kollaalla alkaa vihollisen suurhyökkäys.
3.3.1940 Suomi on valmis neuvotteluihin jos Neuvostoliitto luopuu vaatimasta Viipurin ja Sortavalan kaupunkeja
4.3.1940 Vuosalmella alkaa vihollisen hyökkäys jonka johdosta Äyräpään kirkonmäki jää venäläisten haltuun.
Presidentti Svinhufvud tapaa presidentti Kallion ja selostaa aikomustaan lähteä tapaamaan Mussolinia ja Hitleriä rauhan aikaansaamiseksi.
Iittalassa sattuu tuhoisa matkustajajunan ja tavarajunan törmäys jossa kuolee 31 ihmistä
5.3.1940 Neuvostoliitto ilmoittaa pysyvänsä vaatimuksissaan. Suomen hallitus taipuu neuvotteluehtoihin.
Pohjanmaan miehille päivä on tuhoisa. päivän aikana kaatuu n.80 etelä-pohjalaista. Äyräpään kirkonmäen valtausyrityksessä kaatuu pelkästään 44 miestä joista 39 oli Nurmolaisia. Kohtaus on kuvattu Talvisota elokuvassa.
6.3.1940 Simo Häyhä haavoittuu vakavasti Kollaalla Ulismaisten korven taistelussa.
8.3.1940 Ensimmäinen neuvottelukosketus Moskovassa. Rauhanneuvotteluvaltuuskuntien ensimmäinen kokous alkaa klo.19
9.3.1940 Kaksinkertainen voimistelunolympiamitalisti Martti Uosikkinen kaatuu Kollaalla. Lääkintämiesten viedessä sidontapaikalle hän lausui kuuluisaksi tulleen lauseen, muistakaa että Kollaa kestää. Saman nimisen kirjan kirjoitti myöhemmin samassa osastossa ollut Erkki Palolampi

Martti Uosikkinen
11.3.1940 Toinen neuvottelu Kremlissä. Neuvostoliitto ei suostu mihinkään ehdotettuun myönnytykseen. Ainoastaan luovutettavien alueiden evakuointiin varattavasta ajasta voitaisiin neuvotella.
12.3.1940 Presidentti Kyösti Kallio allekirjoittaa aamulla avoimen neuvotteluvaltuuden Moskovan rauhanvaltuuskunnalle. "Tämä on kamalin asiakirja jonka olen koskaan allekirjoittanut".
13.3.1940 Rauhansopimus allekirjoitetaan Moskovassa. Ehdot järkyttävät syvästi suomalaisia.


Välirauhan yhteydessä luovutetut alueet.

14.3.1940 Pimennysmääräykset puretaan. Kansanhuoltoministeriön määräyksestä junat ja moottoriajoneuvot osoitetaan luovutetun alueen siirtoväen ja omaisuuksien kuljetuksiin. Kaikkiaan on evakuoitava n.200000 ihmistä.
15.3.1940 Eduskunta ratifioi salaisessa istunnossa rauhansopimuksen. Monen kansanedustajan on vaikea hyväksyä rauhanehtoja. Hallituksen ehdotuksen puolesta äänestää 145, vastaan on 3 edustajaa.
16.3.1940 Kansanhuoltoministeriö tekee päätöksen viljan pakkoluovutuksesta.
22/23.3.1940 Hankoniemen alue luovutetaan keskiyöllä neuvostoliittolaisille.
26.3.1940 Suomen armeijan vetäytyminen uuden rajan taakse saadaan loppuun suoritetuksi.

Huhtikuu

2.4.1940 Suomen ja Neuvostoliiton välisen rajan määrittelyyn ryhtyvä sekakomissio kokoontuu Viipurissa.
Kultaesinekeräys ilmapuolustuksen hyväksi alkaa.
16.4.1940 Sotavankien vaihto Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkaa. Neuvostoliitto luovuttaa 107 ja Suomi 792 vankia.
23.4.1940 Helsingin olympiakisat peruuntuvat lopullisesti. Kisoihin oli ilmoittautunut 48 maata.
Vuoden 40 olympialaisten avajaisten pääsylippu

24.4.1940 Opetusministeriö tekee päätöksen oppikoulujen toiminnan aloittamisesta 1.8.1940
29.4.1940 Neuvostoliiton ja Suomen välinen rajasopimus allekirjoitetaan Moskovassa.

Toukokuu

7.5.1940 Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Pravda syytti Suomea Karjalan järjestelmällisestä hävittämisestä.
14.5.1940 J.K.Paasikivi kirjoittaa Moskovasta: Neuvostoliitolla ainakaan tällä hetkellä ei ole muita aikomuksia Suomen nähden kuin asettua Moskovan rauhan pohjalle.
19.5.1940 Suomessa vietettiin kaatuneiden muistopäivää ja kansalaissovun juhlaa marsalkka Mannerheimin aloitteesta. Puolustusvoimain lippujuhlan vietto 16. toukokuuta oli peruutettu.
22.5.1940 Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura (SNS) perustettiin. Puheenjohtajaksi valittiin entinen kansanedustaja, lääketieteen lisensiaatti Mauri Ryömä, joka oli ollut turvasäilössä koko talvisodan ajan.
23.5.1940 Neuvostoliiton uudeksi Suomen-lähettilääkseen nimittämä Ivan Zotov saapui Helsinkiin.
25.5.1940 Neuvostoliitto palautti 1 267 Salmissa ja Suojärvellä talvisodan alussa vangeiksi jäänyttä siviiliä. Ilmeni, että yli 50 lasta ja vanhusta oli kuollut vankeuden aikana.
30.5.1940 Neuvostoliitto palautti 868 siviiliä, jotka olivat jääneet talvisodan aikana vangeiksi Karjalankannaksen rajakunnissa, Suomenlahden saarilla ja Petsamossa.

Kesäkuu

2.6.1940 Neuvostoliitto vaati Hangon vuokra-alueelta evakuoitua omaisuutta itselleen.
3.6.1940 Neuvostoliitto palauttaa Suomussalmen Juntusrannalla vangiksi jääneet 254 siviilihenkilöä
14.6.1940 Kaksi neuvostoliittolaista hävittäjäkonetta ampui alas suomalaisen matkustajalentokoneen Kalevan Tallinnan edustalla Suomenlahden yllä. Seitsemän matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä kuoli.
18.6.1940 Eduskunta hyväksyi siirtoväen pika-asutuslain.
23.6.1940 Neuvostoliito esitti Suomelle vaatimuksen Petsamon nikkelikaivoksen luovuttamiseksi ja vaati kaivoksen omistaneen brittiläisen yhtiön karkottamista Petsamosta. Suomi ehdotti kaivoksen omistusoikeuden jakamista puoliksi Saksan ja Neuvostoliiton kesken, mihin Neuvostoliitto ei suostunut.
28.6.1940 Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppasopimus allekirjoitetaan Moskovassa.

Heinäkuu

2.7.1940 Eduskunta hyväksyi korvauslain, jonka nojalla oli tarkoitus maksaa korvauksia henkilöille, joiden omaisuutta oli jäänyt luovutetuille alueille. Rahat tähän oli tarkoitus kerätä samassa yhteydessä hyväksytyn omaisuudenluovutusverolain nojalla.
6.7.1940 Neuvostoliitto uudisti vaatimuksensa Hangon vuokra-alueelta evakuoidun sotilas- ja siviiliomaisuuden palauttamisesta.
20.7.1940 Helsingin olympiastadionilla alkoivat Kaatuneiden urheilijoiden muistokilpailut. Katsojia oli noin 35 000.
24.7.1940 Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov vaati Suomen kansanhuoltoministeriä Väinö Tanneria eroamaan.
25.7.1940 Helsingissä pidettiin Oy Veikkaus Ab:n edeltäjän Oy Tippaustoimisto Ab:n perustava kokous.

Elokuu

1.8.1940 Ulkoministeri Vjatšeslav Molotov sanoi, että ”Suomen johtavissa piireissä ei ole todellista pyrkimystä ystävyyteen” ja syytti Suomea SNS-seuran sortamisesta.
6.8.1940 SNS-seura järjesti mielenosoituksen Hakaniementorilla Helsingissä. Mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa ja sytyttivät torilla olleet halkopinot tuleen, minkä vuoksi mielenosoittajia alettiin kutsua ”pinonpolttajiksi”.
16.8.1940 Väinö Tanner erosi Neuvostoliiton painostuksen vuoksi kansanhuoltoministerin paikalta. Hänen tilalleen nimitettiin Väinö Kotilainen.
Neuvostoliitto esittää sopimusta Vallinkosken vesivoiman siirtämiseksi hallintaansa.
18.8.1940 Jyväskylässä perustettiin Sotainvalidien veljesliitto.
28.8.1940 Tasavallan presidentti Kyösti Kallio sai halvauskohtauksen, jonka jälkeen hän ei pystynyt enää hoitamaan tehtäviään. Pääministeri Risto Ryti ryhtyi hoitamaan presidentin tehtäviä.

Syyskuu

1.9.1940 Saksa voittaa Suomen Leipzigissa käydyssä jalkapallomaaottelussa 13-0
3.9.1940 Suomi ilmoittaa Neuvostoliitolle poistaneensa joukot ja varustukset Ahvenanmaalta.
5.9.1940 Eduskunta hyväksyi asetuksen, jolla kiellettiin kaiken tavaran maastavienti ilman valtion lisenssitoimikunnan lupaa. 5. syyskuuta – Helsingin yliopisto vietti 300-vuotisjuhliaan. Jo edellispäivänä oli yliopiston juhlasalissa paljastettu Wäinö Aaltosen veistämä korkokuva Vapauden jumalatar seppelöi voiton seppeleellä nuoruuden, joka tuhoutui Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944.
6.9.1940 Suomi ja Neuvostoliitto solmivat neuvostojoukkojen kauttakulkusopimuksen.
7.9.1940 Helsingin olympiastadionilla alkoi Suomen, Ruotsin ja Saksan yleisurheilumaaottelu. Ruotsin virallisena edustajana avajaisissa oli prinssi Kustaa Aadolf ja Saksan virallisena edustajana valtakunnan urheilunjohtaja Hans von Tschammer und Osten. Kisoja seuraa lähes 100000 katsojaa. Suomi häviää yhteispisteissä molemmille maille.
25.9.1940 Neuvostojoukkojen kauttakulkuliikenne Hankoon alkoi.

Lokakuu

1.10.1940 Suomen ja Saksan välillä allekirjoitettiin sopimukset asehankinnoista ja Saksan käyttöoikeudesta Petsamon nikkelikaivoksiin. Hallitus hyväksyi samana päivänä asehankintasopimukseen liittyneet maksujärjestelyt.
11.10.1940 Ahvenanmaan demilitarisointisopimus allekirjoitettiin. Sopimuksen nojalla Neuvostoliitto perusti konsulaatin Maarianhaminaan.
16.10.1940 Suomen uusi, Moskovan rauhansopimuksen mukainen itäraja saatiin merkityksi maastoon. Uusi raja oli 122 kilometriä lyhyempi kuin vanha Tarton rauhan raja.

Marraskuu

1.11.1940 Suomen Moskovan lähettiläs Paasikivi jättää kielteisen vastauksen Neuvostoliiton vaatimukseen saada Vallinkoski korvauksetta käyttöönsä Enson voimalaitosta varten.
13.11.1940 Suomen hallitus kielsi Neuvostoliiton vaatimuksesta talvisotaa käsittelevän kirjallisuuden julkaisemisen.
27.11.1940 Presiodentti Kyösti Kallio ilmoittaa eroavansa tehtävästään sairauden vuoksi. Presidentin virkaa hoitaa pääministeri Risto Ryti
30.11.1940 Useita satoja suomalaisia suljettiin tasavallan suojelulain nojalla turvasäilöön.

Joulukuu

6.12.1940 23. itsenäisyyspäivää juhlitaan eri paikkakunnilla. Pääjuhla sotilasparaateineen alkaa Helsingissä klo.9.30 Tampereen keskustorilla aseveliyhdistyksen, suojeluskunnan, Lotta Svärdin, sosiaalidemokraattisen kunnallisjärjestön, sosiaalidemokraattisen naisliiton ja Karjala-Seuran järjestämään juhlaan osallistuu 10000 ihmistä. Jyväskylässä paljastetaan Taipaleen taisteluiden muistomerkki.
Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov ilmoitti Suomen Moskovan-lähettiläälle J. K. Paasikivelle, ettei Neuvostoliitto hyväksynyt Väinö Tanneria, Toivo Kivimäkeä, P. E. Svinhufvudia eikä marsalkka Mannerheimia Suomen uudeksi presidentiksi. Samalla Molotov torjui Suomen ja Ruotsin puolustusliiton sanoen sen olevan Moskovan rauhansopimuksen vastainen
16.12.1940 Kenraali Paavo Talvela matkusti Saksaan, jossa hän tapasi marsalkka Hermann Göringin ja Saksan maavoimien esikuntapäällikön, kenraalieversti Franz Halderin. Göring ilmoitti Saksan vastustavan Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa.
19.12.1940 Presidentinvaalin toimittivat erikoislain nojalla vuoden 1937 valitsijamiehet, jotka valitsivat Suomen presidentiksi Risto Rytin. Suomessa oli viisi presidenttiä elossa samanaikaisesti viiden tunnin ajan: Risto Ryti (istuva), Kyösti Kallio (väistyvä), P. E. Svinhufvud, Lauri Kristian Relander ja K. J. Ståhlberg (entiset).
Kyösti Kallio kuoli Helsingin rautatieasemalla äkilliseen sydänkohtaukseen.
Suomalais-neuvostoliittolainen komissio aloitti Moskovassa neuvottelut Petsamon nikkelikaivoksen asemasta.
23.12.1940 Helsingin raastuvanoikeus määräsi Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran lakkautettavaksi, koska sen toiminta oli ollut ”omiaan vaikeuttamaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteita” ja ylipäänsä vastoin lakia ja hyviä tapoja.

Additional Hints (No hints available.)



 

Find...

67 Logged Visits

Found it 66     Publish Listing 1     

View Logbook | View the Image Gallery of 10 images

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.