Suomi 100 vuotta 1941 - Hangon vuokra-alue
Osana talvisodan raskaita rauhanehtoja Suomi oli luovuttanut Neuvostoliitolle Hangon saarineen meritukikohdaksi vuokralle 22.3.1940 keskiyöllä 30 vuodeksi. Neuvostoliitto sijoitti alueelle 30.000 miestä ja linnoitti alueen vahvasti.
Alueen puolustuksellinen luonne muuttui myöhemmin ja Neuvostoliitolla oli suunnitelma alueen suurentamiseksi väkivalloin, hyökkäämällä saarten kautta länsipuolitse Harpaskog-linjan selustaan ja lopulta vallaten Tenholan saariston.
Kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 1941, Saksa hyökkäsi käyttäen myös Suomen aluetta. Saksan kanssa Suomi miinoitti rannikkovedet ja tankkasi Saksan Neuvostoliitosta tulleet pommikoneet Utissa. Neuvostoliitto katsoi Suomen olevan sodassa itseään vastaan ja aloitti sotatoimet myös Suomea vastaan. Suomi on tulkinnut taistelleensa erillissodan, mutta ajatus erillissodasta on ehkä katsottava propagandaksi tai historian väärintulkinnaksi. Liittoutuneiden kannalta Suomi oli liitossa Saksan kanssa. Tästä sitten on debatti, oliko Hitlerin käyttämä sanamuoto "im Bunde" vai "im Verein"
Luonnollisesti tämä merkitsi sitä, että Hanko oli tyhjennettävä. Koska Hangon tukikohta oli liian voimakas, Suomi ei voinut valloittaa sitä suoralla rintamahyökkäyksellä. Sen sijaan Suomi keskittyi taistelemaan raskaita miestappioita vaatineita taisteluja Hangon saaristossa ja Bengtskärillä.
Syksyllä 1941 Hangon tukikohta jäi kuitenkin kauaksi rintamalinjojen taakse ja Neuvostoliitto päätti tyhjentää sen. Lopullisesti Hanko tyhjeni 2.12.1941.
Neuvostojoukot jättivät runsaasti miinoja, mitkä vaikeuttivat Hangon raivaamista asuinkelpoiseksi. Miinoitusten raivaamiseen osallistui sotavankeja, jotka olivat lähteneet Hangosta Josif Stalin -aluksella ja haaksirikkoutuneet Eestin edustalle, mistä saksalaiset ottivat heidät sotavangeiksi.
Sotavankileiri sijaitsi Hanko Pohjoinen -rautatieaseman lähellä sekä Rantaleiri Regatan puistossa
Lisätietoa aiheesta:
1941 Valtio
25.5 – Suomen korkeinta sotilasjohtoa vieraili Saksan pääesikunnassa Salzburgissa, jossa saksalainen sotilasvaltuuskunta johtajanaan kenraali Alfred Jodl selosti Neuvostoliittoon suunnitteilla olevaa hyökkäystä. Saksalaiset esittelivät yhteistyösuunnitelmaa Saksan ja Suomen taistelujoukkojen välille.
9.6 – Suomessa osittainen liikekannallepano, joukkoja asetettiin saksalaiskomentoon. Malmin lentoasema varattiin saksalaisten käyttöön ja sen käyttö Suomen ilmavoimilta kiellettiin.
18.6 − Valtiollinen poliisi pidätti yli sata suomalaista kommunistia ja sodan vastustajiksi epäiltyä, mm. lakkautetun SNS-seuran jäseniä. Ennen jatkosodan puhkeamista pidätettiin kaikkiaan noin 500 henkilöä
22.6 – Suomalaiset sukellusveneet sekä suomalaiset ja saksalaiset laivat aloittivat Suomenlahden miinoittamisen, jotta Neuvostoliiton Itämeren laivaston vapaa kulku estettäisiin.
25.6 – Neuvostoilmavoimat pommitti Helsinkiä, Turkua ja Porvoota sekä tusinaa muuta paikkakuntaa noin 500 koneella, joista ammuttiin alas Suomen alueelle 27 konetta. Pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa ja jatkosota alkoi. Suomen sodanjohto siirtyi Mikkeliin.
5.12 – Suomalaiset valtasivat Karhumäen ja kaksi päivää myöhemmin Poventsan, minkä jälkeen hyökkäys keskeytettiin
Yhteiskunta
7.4 – Turun hovioikeus piti voimassa Helsingin raastuvanoikeuden joulukuussa 1940 tekemän päätöksen Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran lakkauttamisesta.
Suomi 100 vuotta – Geokätköilijöiden silmin
- Suomi 100 vuotta – Geokätköilijöiden silmin on Valtionneuvoston hyväksymä virallinen juhlavuoden tapahtuma
- Suomen itsenäisyyden jokaiselle vuodelle julkaistaan oma kätkö vuoden 2017 aikana
- Kätköjen perusajatuksena on esitellä kyseisen vuoden historiallisesti merkittäviä tai tärkeitä tapahtumia
- Kätköt ovat suurimmaksi osaksi helposti saavutettavissa. Vaikeus ja maastoarvot ovat maksimissaan 2,5/2,5
Lisätietoja Suomi 100 vuotta – Geokätköilijöiden silmin verkkosivulla