HARVINAINEN PYSTYHIRSIKIRKKO
Vuonna 1895 teollisuusyhdyskunnan kirkoksi valmistunut Utran kirkko on yksi Suomen kolmesta pystyhirsikirkosta – mutta ainoa, jossa pystyhirsirakennustapa on ihmisten nähtävänä. Kirkko on suomalaisten kirvesmiesten ja puuseppien taidonnäyte. Utran kirkko on Joensuun nykyisistä luterilaisista kirkoista vanhin.
Harvinaisen rakennustavan syytä ei varmuudella tunneta. Samaa rakennustapaa on Joensuussa toteutettu muutamissa muissakin vanhoissa hirsirakennuksissa. Mahdollisesti vaikutteita on saatu myös norjalaisista ns. sauvakirkoista. Vuonna 2004 Edgar Feredaylta saadun tiedon mukaan Utran kirkon suunnittelija oli hänen isoisänsä insinööri Thomas Bamford. Rakennustöitä johti työmies J. Puumalainen. Teollisuuslaitosten työväki osallistui rakennuskustannuksiin maksamalla palkastaan ns. penniveroa.
RAKKAUS KIRKKOON NÄKYI LAHJOITUKSINA
Kontiolahden kirkkoherra, rovasti Henrik Piipponen vihki kirkon 27.7.1895. Kirkko sai useita lahjoituksia. H. Jäderholmilta tilatun kellon kyljessä lukee: ”Lahja tehtaiden omistajilta herroilta Egerton Hubbard & Co” sekä Ps. 150 : 6 ”Kaikki, joilla henki on, kiittäkää herraa, halleluja.” Yhtiö lahjoitti Sortavalasta tilatun ja lehterille sijoitetun urkuharmonin, joka jäi v. 1976 ”eläkkeelle”, kun kirkon kuoriin hankittiin pienet urut. Urkuharmoni, joka ei ollut käytössä vuosina 1976-2004 kunnostettiin 2004 ja siirrettiin kirkon kuoriosaan. Nykyiset urut ovat vuonna 1990 kirkkoon hankitut Juankosken vanhan kirkon 11-äänikertaiset urut. Vuoden 2004 kunnostuksen jälkeen ne siirrettiin parvelle. Kirkon ulko- ja sisäpuolisen puukoristelun on tehnyt mallipuuseppä Anton Skrikberg (k. 1928). Hänen poikansa mallipuuseppä Onni A. Skrikberg (1908 – 1990) on valmistanut alttarikaiteen sisäpuolella olevan ehtoollispikaritason.
Kirkkoon astuessa katse kiinnittyy pian alttaritauluun, jonka aiheena ovat Jeesuksen sanat ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni.” Joensuulainen taitelija Veikko Lappalainen on maalannut taulun, jonka eräät paikalliset teollisuuslaitokset lahjoittivat kirkolle v. 1949. Aikaisemmin alttariseinää koristi puinen risti.
Vasemmalla kuorissa on ”Kristus ristillä” –aiheinen taulu, jonka kutojamestari Robert Aaltonen ja hänen vaimonsa Maria Joensuun Sirkkalasta lahjoittivat v. 1930. Kirkon kuorissa oikealla olevan numerotaulun lahjoitti kanavankaitsija G. Invenius.
VARUSTUSTA ON PARANNETTU
Ensimmäisenä lämmönlähteenä Utran kirkossa olivat puukaminat, joista muistona ovat edelleen nähtävinä kirkon etu- ja takaosassa olevat betoniset suojamuuraukset. Kirkkoon asennettiin sähkölämmitys syksyllä 1974 ja myöhemmin sitä parannettiin katon säteilylämmittimillä. Uudet kirkkotekstiilit ja vihkiryijy, nimeltään ”Pyhä aamu”, hankittiin v. 1976. Pohjois-Karjalan Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen oppilaat suunnittelivat ja valmistivat messukasukat ja stolat v. 1989. 1970-luvun lopulla kirkon takaosaan hankittiin Utraa ja sen kirkon historiaa esittelevät vitriinit. Kirkon 100-vuotistaipaleen kunniaksi myös kirkon ympä- ristö kunnostettiin, varustettiin lehti-kuusiaidalla sekä rakennettiin autojen paikoitusalue. Kesällä 2003 Utran kirkkoon saatiin lahjoituksena Utra-höyryhinaajan pienoismalli muistuttamaan kirkossakävijöitä menneiden sukupolvien työstä Utrassa ja Pielisjoella. Laivasymboliikkaan sisältyy myös kristillinen viesti. Laiva on vertauskuva kirkosta, jota Kristus ohjaa. Laivan mastona on risti, anteeksiantamuksen ja voiton symboli.
HAUTAUSMAA
Utran vanha hautausmaa (vuodelta 1896) sijaitsee kauniin männikön keskellä n. 700 metrin päässä kirkosta. Sinne on haudattu muiden muassa Utran kirkon pappi P. A. Moberg, Väisä- län tiedemiesveljesten vanhemmat, tehtaan konttoristi Johannes Veisell ja hänen puolisonsa Emma sekä monia muita Utrassa 1800-luvulla ja sen jälkeen eläneitä ja työtä tehneitä seurakuntalaisia. Hautausmaa on edelleen käytössä.
NELJÄN SEURAKUNNAN KIRKKO
Utran teollisuusalueella toimi vielä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa mm. kaksi raamisahaa, lasitehdas, mylly, kansakoulu ja kauppa. Alue kuului alkuaan Liperin seurakuntaan, vuodesta 1874 alkaen Kontiolahteen ja v. 1915 lähtien Pielisensuun seurakuntaan, jonka pääkirkoksi Utran kirkko tuli. Joensuun seurakunnallisessa aluejaossa vuonna 1956 Pielisjoen länsipuoliset kaupunginosat liitettiin Joensuun seurakuntaan, johon myös Utran kirkko näin liittyi. Kun Joensuun seurakunta jaettiin vuoden 1983 alusta Joensuun ja Rantakylän seurakunniksi, Utran kirkko on ollut yksi Rantakylän seurakunnan kolmesta kirkosta.
UTRAN UUSI TULEMINEN
Utran teollisuusyhteisön pappina toimi 1896-1905 siunauksellisesti P. A. Moberg (kuva kirkon takaseinällä). Hänen tukenaan oli suuri joukko seurakuntalaisia. Seurakuntaelämä kukoisti, kunnes Utran kylän kaksi sahalaitosta ja lasitehdas lopettivat toimintansa eikä pappia pystytty Mobergin jälkeen enää palkkaamaan. Elämä Utrassa hiljeni. Vielä 1970-luvulla Utrassa oli lähinnä vain vanhaa omakotitaloasustusta ja koko kaupunginosassa väestöä oli vain n. 450 henkeä. Uudisrakentaminen alkoi 1980-luvun alkupuolella. Utran asukasluku on lähes 4 000 henkilöä. Rakentaminen jatkuu edelleen.
KIRKON NYKYINEN KÄYTTÖ
Myös kirkon käyttö on lisääntynyt asutuksen kasvun myötä. Lämmityssyistä kirkko ei ole käytössä kovimpana pakkaskautena joulua lukuun ottamatta. Muulloin jumalanpalveluksia järjestetään 1-2 kertaa kuukaudessa, erityisesti kirkollisina juhla-aikoina. Kesäisin kirkossa on yleensä jokaisena sunnuntai-iltana klo 18 joko iltarukous tai iltamusiikki. Kirkko on myös Joensuun toiseksi kysytyin vihkikirkko.