Suomen itsenäisyyden vuodet *1946* Mystery Cache
Suomen itsenäisyyden vuodet *1946*
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Kätkösarja Suomen itsenäisyyden vuosista Etelä-Karjalassa
"Suomen itsenäisyyden vuodet"-kätkösarja käsittää jokaista vuotta kohden yhden kätkön.
Kätköt ovat tradeja ja helppoja mysteereitä.
Kätköt julkaistaan pitkin vuotta pyrkimyksenä saada ne julkaistua vuosijärjestyksessä.
Myöhemmin julkaistaan sarjan bonuspurkki johon koordinaatteja löydät osan kätköpurkeilta ja osan HUOM! tradien kätkökuvauksiin kirjoitettuna.
Eli kannattaa siis lukea kätkökuvaukset huolella.
Toisen maailmansodan jälkeistä aikaa nimitetään Suomessa usein vaaran vuosiksi ja jälleenrakennuksen ajaksi. Sotakorvausten maksu, sodan jälkeinen uudelleenrakentaminen ja evakkojen asuttaminen uusiin koteihin olivat kaikki valtavia projekteja. Asuntopula, räjähdysmäisesti kasvanut rikollisuus ja maan sisäiset jännitteet varjostivat uutta rauhan aikaa.
Sotavuosien hinta oli Suomelle valtava. Maan alueesta menetettiin yli kymmenesosa ja varsinkin Kaakkois-Suomessa rajan taakse jäi myös taloudellisesti huomattavan merkittävää infrastruktuuria. 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvoiset sotakorvaukset toivat oman haasteensa jälleenrakennustyöhön.
Sodissa kuoli siviiliuhrit mukaan lukien noin 92 000 ihmistä ja noin 50 000 sotilasta jäi pysyvästi vammaisiksi, monet täysin työkyvyttömiksi, eikä fyysisesti terveinä säilyneidenkään joukossa sopeutuminen sodanjälkeiseen aikaan onnistunut monilla koskaan, puhumattakaan kaikesta sodasta aiheutuneista kärsimyksistä ja menetyksistä myös kotirintamalla.
Vuosi 1946 muistetaan sotasyyllisyysoikeudenkäynneistä, jotka olivat osa välirauhansopimuksen ehtoja. Sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli Suomessa pääsääntöisesti poliittinen toimenpide, jolla oli vain oikeudenkäynnin ulkonainen muoto. Sitä varten eduskunta sääti lain sellaisen kansalaisen rankaisemisesta, "joka on ratkaisevalla tavalla vaikuttanut Suomen liittymiseen sotaan vuonna 1941 tai estänyt sodan aikana rauhan aikaansaamisen." Tämän lain nojalla hallitus päätti nostaa syytteen kahdeksaa sodanajan johtohenkilöä vastaan.
Sotasyyllisyysoikeus piti istuntojaan Säätytalolla marraskuusta 1945 helmikuuhun 1946. Enemmistön päätöksellä oikeus tuomitsi liittoutuneiden valvontakomission painostaessa kaikki syytetyt vapausrangaistukseen. Tuomiot olivat:
Presidentti Risto Ryti: 10 vuotta kuritushuonetta
Pääministeri J. W. Rangell: 6 vuotta vankeutta
Pääministeri Edwin Linkomies: 5,5 vuotta vankeutta
Ministeri Väinö Tanner: 5,5 vuotta vankeutta
Lähettiläs T.M. Kivimäki: 5 vuotta vankeutta
Ministeri Henrik Ramsay: 2,5 vuotta vankeutta
Ministeri Antti Kukkonen: 2 vuotta vankeutta
Ministeri Tyko Reinikka: 2 vuotta vankeutta
Sotasyyllisyysprosessi koettiin Suomessa epäoikeudenmukaisena ja sen etenemistä seurattiin suuren ihmetyksen vallassa. Tuomiot johtuivat ulkoisesta pakosta kun Suomen valtio oli vailla täyttä suvereniteettia. Tuomitut itse ottivat tuomionsa vastaan vallalla olevat olosuhteet erittäin hyvin tietäen ja historiankirjoihin on jäänyt muun muassa Risto Rytin sotasyyllisyysoikeudessa esittämän lausunnon loppusanat:
"Minulla on hyvä omatunto. Olen aina koettanut voimieni ja parhaan ymmärrykseni mukaan pyyteettömästi palvella maatani ja toivon jossakin muodossa voivani tehdä sitä tulevaisuudessakin. Mutta isänmaan palveluksessa ei paikka ole ratkaiseva, vaan tahto. Se voi yhtä hyvin käydä päinsä vankilassa kuin presidentin linnassa."
Toinen lukemisen arvoinen lainaus asiaan liittyen vähän suoremmalla puheella Rytin päiväkirjasta:
"Tämä oikeudenkäynti on farssi. Todellinen syyttäjä ei ole Suomen valtio, mutta yhden suurvallan hallitus. Todelliset syytetyt eivät ole henkilöitä, jotka on poimittu poliittisista syistä ja nyt syytetään täällä. Todellinen syytetty on Suomen kansa. Tässä oikeudenkäynnissä ei jaella enimmäisrangaistuksia syytetyille, mutta Suomen tuomioistuin julistaa Suomen olleen hyökkääjä sodassa ja Neuvostoliiton olleen rauhaarakastava, vääryyden uhri epäoikeutetussa aggressiossa."
Tämän Suomen historian vaiheen vertailukohtana on hyvä tuoda esiin Saksassa samana vuonna 1946 käydyt Nürnbergin sotaoikeudenkäynnit, joissa kansallisen tuomioistuimen päätöksellä kaksitoista saksalaista poliitikkoa ja sotilasta olivat saaneet hirttotuomion syyllisinä sotiin ja sotarikoksista. Näihin tuomioihin verrattuna tuomiot Suomessa olivat lievät, ja onkin oletettavaa, että Neuvostoliitossa on ymmärretty Suomen käyneen sotaa omin tavoittein syyllistymättä suuriin sotarikoksiin. Suomen johtomiesten tuomitseminen oli kuitenkin Neuvostoliiton kannalta välttämätöntä niiden rauhanehtojen perustelemiseksi, jotka vuotta myöhemmin Pariisissa Suomikin allekirjoitti.
Tasavallan presidentti Mannerheim (joka ei syytteisiin joutunut eikä valvontakomissiokaan sitä vaatinut) pyysi eroa virastaan maaliskuussa 1946, voimiensa vähentyessä iän ja heikkenevän terveyden vuoksi. Mannerheimin jäljellä olevaksi virkakaudeksi eduskunta valitsi presidentiksi erityisen lain nojalla Juho Kusti Paasikiven. Uuden vahvasti vasemmistolaisen hallituksen pääministeriksi presidentti nimitti Mauno Pekkalan (SKDL).
Maakuntahistorian osalta muuttuneet rajat aiheuttivat myös kunnanrajamuutoksia ympäri Etelä-Karjalaa eikä pelkästään vain rajan pinnassa, yhden pitäjän "kuntaloikkauksia" on sen verran paljon ettei niitä kannata alkaa erikseen erittelemään ja yhdistymiset pääasiassa jakautuvat vuosille 1945-1950 muutenkin.
Huomion arvoinen aihe juuri tätä vuotta tarkastellessa on Lappeenrannan Linnoituksen Neuvostoliittoon palautettavien vankileirin toiminnan lopettaminen elokuussa 1946. Lappeenrannan Linnoituksen kautta kuljetettiin Neuvostoliittoon yhteensä 542 ihmistä, joista pääosa oli inkeriläisiä ja virolaisia Suomen puolella taistelleita sotilaita. Neuvostoliitossa heitä odottivat pitkät vankilatuomiot. Neuvostoliiton poliittisen kulttuuriasiantuntijan Andrei Zdanovin johtaman "puolueettoman" valvontakomission lonkerot ulottuivat siis valtionjohdosta aivan ruohonjuuritasolle asti.
Tämä kätkö sijaitsee Nuijamaanjärven pohjoispäässä. Nuijamaanjärvi on ollut Suomen rajajärvenä Moskovan rauhansopimuksista lähtien. Saimaan kanava kulkee Nuijamaanjärven halki ja siihen liittyen tämä kätkö on kevyt mysteeri, joka ratkeaa seuraavalla senttimetrikaavalla:
N 60° 58. Särkijärvi - Rättijärvi
E 028° 33. Pälli - Soskua + 10
Additional Hints
(No hints available.)