Kuva: Helsingin Kaupunginmuseo. Kuvaaja tuntematon. Naisten mielenosoitusmarssi mahdollisesti äänioikeuden puolesta vuonna 1905.
”Nyt on tultu Keisarillisesta linnasta ja juhlamenot on loppuneet. Kyllä siellä Nikolain kirkos oli hyvin juhlallista en ole minä eläissäni semmoista nähnyt.” - tuoreen kansanedustajan Eveliina Ala-Kuljun kirjeestä kotiin kesällä 1907.
Vuonna 1907 Suomessa siirryttiin säätyvaltiopäivistä yksikamariseen eduskuntaan ja toteutettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. 110 vuotta sitten, 25.5.1907 valtiopäivien avajaisissa alkoi yhdeksäntoista ensimmäisen suomalaisen naiskansanedustajan työ. Sosialidemokraattisen puolueen ryhmässä oli yhdeksän naista, Suomalaisen puolueen ryhmässä kuusi, Nuorsuomalaisen puolueen ryhmässä kaksi, Maalaisliitolla ja Ruotsalaisella Kansanpuolueella molemmilla yksi naisedustaja. Kymmenen heistä on alla esitelty lyhyesti: yhdistämällä kirjaimen ja numeron saat selville kätkön koordinaatit.
Aiheesta löytyy runsaasti materiaalia internetistä.
Lähteet, joita kätkökuvausta laadittaessa on käytetty:
Eeva Ahtisaari et al: Yksi kamari – Kaksi sukupuolta: Suomen eduskunnan ensimmäiset naiset, Eduskunnan kirjasto, Helsinki 1997. Mikäli eri lähteistä löytyy ristiriitaista tietoa, tämän kirjan mukainen vastaus on tässä mysteerissä oikea vastaus. Sitaatit ovat kyseisestä kirjasta.
Martat-lehti 6/2016, jonka artikkelista heräsi mielenkiinto perehtyä aiheeseen enemmän.
Koordinaatit kätkölle ovat N60 AB.CDE E024 FG.HIJ
A ”Minä kumminkin käytän puheenvuoroa.” – ensimmäinen puhe kansanedustajana turvakoteja koskevassa lähetekeskustelussa.
Entisestä tehtaantyöläisestä ja palvelijattaresta tuli vuonna 1926 ensimmäinen suomalainen naisministeri. Vastuualueina sosiaaliministeriön apulaisministerillä olivat köyhäinhoito, lastensuojelu ja raittiusosasto. Vuonna 1948 vahvistettiin kotiapulaisten asemaa turvaava laki, joka kantoi hänen nimeään.
B Yrittäjä, jolla oli elämänsä aikana leipomo, ompeluliike, täysihoitola, kahvikauppa, ravintola ja sekatavarakauppa. Suomen Työväenpuolueen perustajia, agitaattori ja vuoden 1905 suurlakkokomitean jäsen. Eduskunnassa 1907-1917. Vankilassa valtiopetoksesta tuomittuna 1919-1922.
C ”Koulut auki tytöille, yliopistot auki tytöille.”
Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun historian opettaja ja kansanedustaja vuosina 1907-1910. Samapalkkaisuus, naisten virkakelpoisuus ja naisten työvapaus olivat tavoitteita, joiden eteen hän työskenteli. Hänen ensimmäinen eduskunta-aloitteensa koski naisten virkakelpoisuutta. Tuolloin valtion virkaa tavoitelleen naisen piti anoa ja saada ”vapautus sukupuolestaan”. Naisten virkakelpoisuus toteutui vasta vuonna 1927. Vuonna 1908 tämä kansanedustaja teki aloitteen koulukeittojen tarjoamiseksi kansakouluissa. Aloitetta tuettiin laajalti ja suomalainen kouluruokailu sai näin alkunsa.
D Matematiikan ja fysiikan opettaja. Sortovuosina passiivisen vastarinnan aktivisti ja Naiskagaalin ensimmäinen puheenjohtaja. Yksi kolmesta aktiivisesta Martta-yhdistyksen johtohenkilöstä ensimmäisessä eduskunnassa. Asui yhdessä veljensä kanssa – molemmat olivat saman puolueen kansanedustajia. Eduskunnassa 1907-1908, 1910 ja 1914. Kuului lakivaliokuntaan ja suureen valiokuntaan, oli aloitteellinen lastensuojelukysymyksissä ja kannatti uskonnonvapautta sekä uskonnon opetuksen vapaaehtoisuutta.
E Yksinhuoltajaäidin tytär sai poikkeuksellisesti käydä kansakoulun ja käsityökoulun, josta valmistui ompelijaksi. Yhteiskunnallisen toimintansa hän aloitti raittiusliikkeessä. Viipurin työväenyhdistyksen ompelijattarien ammattiosaston ensimmäinen puheenjohtaja vuonna 1900. Uran tärkeitä teemoja olivat raittiusaate, naisten ammatillinen järjestäytyminen ja työläisperheiden elinolot. Kuuden lapsen äiti oli joitakin taukoja lukuun ottamatta kansanedustajana 1907-1943. Yksi tauoista oli vuosina 1918-19 hänen ollessaan vankilassa.
F Naisasialiitto Unionin pitkäaikainen puheenjohtaja ja Martta-yhdistyksen perustajajäsen. Valittiin Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun ensimmäiseksi johtajaksi 33-vuotiaana vuonna1886 ja perusti vuonna 1899 oman koulun – Uuden Yhteiskoulun. Toimi kansanedustajana 1907-1908 ja 1916-1917. Sai ensimmäisenä suomalaisena naisena professorin arvonimen 75-vuotispäivänään ansioistaan opettajana ja kasvattajana.
G Puoluetoverinsa tapaan tämä opettaja oli Martta-yhdistyksen perustajia ja Naisasialiitto Unionin johtajia. Julkaisi lasten- ja nuortenkirjoja sekä oppikirjoja ja teki käännöstöitä. Hänen tunnetuimpia runojaan ovat lastenlaulut ”Jänis istui maassa” ja ”Piiri pieni pyörii”. Opettajan opintojensa lisäksi hän oli käynyt veistokoulun, minkä perintönä hän esiintyi usein puukko vyöllään – myös eduskunnassa! Toimi kansanedustajana 1907-1909.
H ”Puhutaan siveettömyydestä ja puhutaan langenneista naisista, vaikka olisi puhuttava äideistä.” eduskunnan väittelyssä aviottomien äitien turvakodeista.
Valittiin Helsingin Työväenyhdistyksen palvelijatarosaston varapuheenjohtajaksi vuonna 1904. Tämä tuleva kansanedustaja pidätettiiin vuonna 1904 agitoinnista Venäjän armeijan kutsuntalakkoon. Eduskuntaan hänet valittiin 1907 vaalipiirinsä suurimmalla äänimäärällä. Valtiovarainvaliokunnan jäsen.
I Tämän kansainvälisessä poliittisessa naisliikkeessä vaikuttaneen kansakoulunopettajan ja runoilijan uran tärkein teema oli työläisnaisten ja –lasten suojelu. Hän oli eduskunnassa 1907-1918, vankilassa 1919-1923 ja uudelleen kansanedustajana vuodesta 1929 lähtien. Hän teki aloitteen äitiysvakuutuksesta ja turvakodeista ja palattuaan eduskuntaan 1930-luvulla hän nosti esiin naisvankien aseman. Pitkäaikainen eduskunnan työvaliokunnan jäsen.
J Tukholmassa ylioppilastutkinnon suorittanut osuustoiminta- ja naisasianainen, joka oli kansanedustajana kolmeen otteeseen vuosien 1907-1929 välillä. Puolisonsa kanssa he olivat ensimmäinen aviopari Suomen eduskunnassa. Työväenasiavaliokunnan jäsen. Hänen aloitteensa taloudenhoito-opetuksen järjestämisestä naisille oli ensimmäinen naisen tekemä aloite, jonka eduskunta hyväksyi. Ensimmäisessä eduskunnassa hän teki myös aloitteen kätilöiden lisäämisestä maaseudulle.
Yhdeksäntoista ensimmäistä naiskansanedustajaa aakkosjärjestyksessä (nimen perässä numero kätkön koordinaatteja varten):
Ida Aalle-Teljo (5), Eveliina Ala-Kulju (2), Hedvig Gebhard (3), Aleksandra Gripenberg (4), Lucina Hagman (3), Anni Huotari (7), Mimmi Kanervo (8), Liisi Kivioja (5), Hilda Käkikoski (3), Sandra Lehtinen (6), Dagmar Neovius (9), Alli Nissinen (6), Jenny Nuotio (7), Maria Paaso Laine (8), Hilja Pärssinen (8), Maria Raunio (1), Hilma Räsänen (2), Miina Sillanpää (1), Iida Vemmelpuu (5)
Kohtelethan kätköä ja kätköpaikkaa kauniisti. Pienet matkalaiset mahtuvat vaikkapa sohvan alle. Lokikirja on sohvan kannen alla. Muista, että kätkö on luonnonsuojelualueella.
