Syvälahti
Syvälahti kuuluu niihin saaren vanhimpiin tiloihin, joista löytyy maininta 1300-luvulta (1393). Talo on perustettu siis jo ennen 1200 -luvun loppua. Tuolloin Syvälahden edustalla ollut lahti, jonka pohjukassa talo sijaitsi. Maa on aikojen saatossa noussut, joten nykyisin Syvälahdesta ei ole enää välitöntä yhteyttä merelle. Tilan nimi on esiintynyt muodoissa Syvcalax, Sivalax, Syfvälax.
Syvälahti on maanluonnoltaan ollut vanhaa, verosta vapaata rälssimaata, joka kuitenkin 1500 -luvun lopulla oli joutunut Brinkkalan kartanon lampuotitilaksi. Gabriel Kustaanpoika Oxenstjerna omisi tilan 1655, ja tilaa viljeli hänen lampuotinsa Matti Erkinpoika. Kun ruotujakolaitosta järjestettiin 1600 -l. lopulla, Syvälahdesta tehtiin ratsutila nro 37 henkirakuunain vartiokomppaniaan. Aukmenttitiloja Syvälahdelle annettiin peräti 4. Lampuoti viljeli Syvälahtea edelleen, tila kuului 1690 -luvulta assessori Nicolaus Alanuksen omistukseen ainakin hänen kuolemaan 1706 asti.
Syvälahden yksinäistalo jakautui 1700 -luvun lopulla kahtia, oletettavasti jako tehtiin talonpojan hyväksi, sillä kun jako virallistettiin isojaon yhteydessä 1778, on isojakokarttaan merkitty Alistalon ja Ylistalon ratsutilat, joista toista viljeli Michel Johansson Hollender ja toista Johan Michelsson. 10 vuotta aiemmin 1768 Johan Hollender oli ostanut tilan perinnöksi. Samaa sukua oleva Elias Hollender omisti toisen puolen Syvälahdesta vielä 1809, jolloin kaupunginviskaali Carl Johan Fontenin mainitaan ostaneen toisen puolen. Fonten myi oman osansa pois jo 1821 ja muutama vuosikymmen myöhemmin Syvälahdessa mainitaan taas olevan vain yksi talo. Se arvioitiin perunkirjoituksessa 1856 kolmentuhannen hopea ruplan arvoiseksi. Taloa hallitsi 1860 -l. jälkeen rusthollari Johan Ahlström, jonka perilliset myivät tilan 1884. Uusi isäntä tuli Taivassalosta. Tilan viimeiset viljelijät Syvälahdet myivät talon 1911 Turun kaupungille.
Syvälahdesta on tehty tussilaveeraus, joka oletettavasti on 1700 -luvulta. Tässä kuvassa asuinrakennus on korkea liki 3 kerroksinen talo, jonka katto on päistä aumattu. Linnamaisen asuinrakennuksen läheisyydessä sijaitsivat huomatavasti pienemmät hirsirunkoiset ulkorakennukset. Tämä päärakennus on palanut marraskuussa 1877. Tuolloin sanomalehdessä kerrottiin Syvälahdessa olleesta tulipalosta, joka tuhosi 2-kerroksisen päärakennuksen.
Syvälahden vanhoista rakennuksista on enää jäljellä harmaa kivinen navetta, joka rakennustekniikkansa puolesta voidaan ajoittaa 1700 -l. lopulle. Vanhimmat suomalaiset kivinavetat ovat juuri tuolta ajalta. Navetan seinät ovat erittäin paksut, 1,5 m ja osa ikkuna-aukoista on muodoltaan ulospäin kapenevia. Syvälahden viimeisin asuinrakennus paloi 1990. Se oli rakennettu 1877 tapahtuneen tulipalon jälkeen ja edusti huonejaoltaan nk. karoliinista eli keskeissalirakennusta. On hyvin mahdollista, että tilan aikaisempikin päärakenus oli pohjakaavaltaan karoliininen. Julkisivut rakennuksessa noudattivat tuon ajan rakennustapaa: luonnonkivinen kivijalka, pysty- ja vaakaponttilaudoitus sekä 2 -osainen kuisti rakennuksen edessä. Tilan toinen asuinrakennus, joka sijaitsi pihan luoteisnurkassa, oli niinikään luonnonkiviperustainen ja hirsirunkoinen sekä väriltään punainen. Rakennus purettiin 1980 -luvulla. Myös Syvälahden tilaan 1770 -luvulla kuulunut laaja kirsikkatarha on hävinnyt.
Turun kaupunki osti Syvälahden 1911 osana satamansa tarpeisiin. Sen jälkeen tilan maita ovat viljelleet vuokralaiset. Syvälahden mäkeen raivattiin ensimmäinen hiihtorinne 1961, josta lähtien mäessä on voinut lasketella. Ensimmäinen hissi rinteeseen tehtiin 1970. Kylän pellot ovat vielä tällä hetkellä pääosin rakentamatta, ja viljelyskäytössä. (nykyään paikalla on golf-kenttä) Syvälahden pitkään tyhjänä ollut navetta puolestaan kunnostetaan hirvensalolaisten kotiseututaloksi.
Syvälahden rakuunatorppa sijaitsi ensin Jänessaaren tiluksien keskellä, jossa oli Syvälahdelle kuuluva alue. Paikalla ei ole nykyisin rakennuksia. Rakuunalle osoitettiin uusi tontti nykyisen Kantelen tilan kohdalta 1700 -l. lopulla. Tässä asui vanhan rakuunan Modigin leski vielä 1800 -luvun alkuvuosikymmeninä perunaakin viljellen. Syvälahden viimeiset rakuunat olivat 1743 syntynyt Eric Mattsson Modig sekä 1781 syntynyt Jacob Ekbom, joka jäi "työttömäksi" kun ruotujakolaitos 1809 lakkautettiin. Iäkkäille rakuunoille annettiin usein jokin torppa asuttavaksi. Muita torppia Syvälahdessa ei ole ollutkaan. Syvälahden pohjoisosa kuuluu Lauttarannan kaupunginosaan, jonne ensimmäinen asemakaava vahvistettiin 1945. Sodan jälkeen Syvälahden maista lohkottiin siirtoväelle asutustiloja, pääsääntöisesti pieniä asuintontteja.
(kuvat ja teksti: Hirvensalo eilen, tänään ja huomenna, Turun maakuntamuseo 2004)