Jättiläisen temppeli käsittää eri kokoisia kivenlohkareita, joista yksi on punainen ruusukvartsi. Suuria lohkareita on myös aseteltu taidokkaasti pienempien kivien päälle. Alue käsittää alttarikiviä, mutta kehäkivet ovat aikojen saatossa hävinneet. Kyseessä ei ole virallinen muinaismuisto.
Kangasniemeläisen kansakoulunopettaja Henrik Laitisen (1832-1882) Kansallisarkistossa säilytettävissä muistiinpanoissa on piirroksia ja merkintöjä temppelistä. Itäsuomalaiset ovat äänestäneet Jättiläisen temppelin viiden tuntemattoman nähtävyyden joukkoon.
YouTubesta löytyy upeaa Satunnaisen retkuilijan kuvaamaa kopterikamerakuvaa Jättiläisen temppeliltä.
Lähde: Satunnainen retkuilija blogi
Ole varovainen keväällä lumien sulamisen aikoihin, sillä temppelin ja tien välissä notkossa on lähde, mikä pulputtaa vettä ja tekee alueen märäksi. Kätköön piti ilmestyä jo reilu kuukausi aikaisemmin, mutta suunnitellulla kätköttämisreissulla kävin metsäautotien kohdilla “uimassa” mutavellissä lumen pettäessä yllättäen jalkojeni alla. Suorin reitti ei ole aina paras, sillä ylöspäin vievä metsäautotie voi olla hyvin kostea, kiertämällä oikealta saatat päästä kivien luokse lenkkareilla. Syksyisin hirvenmetsästysaikaan temppeli kannattaa kiertää kaukaa, jos punatakkisia metsästäjiä näkyy lähipiirissä.