Kolmhaaran laaja asuinpaikka- ja kalmistoalue Honkilahdella on saanut nimensä vesistön mukaan, sillä muinaisjäännösalue sijaitsee Hinnerjoen ja Vaaljoen yhtymäkohdassa, jossa vesistöt muodostavat kolme uomaa.
Kolmhaarassa on useita löytöalueita ja paikalla on asuttu pitkään. Tämä on selvinnyt kaivauksissa, joita paikalla on tehty 1940-luvulta lähtien. Esiin on tullut erityyppisiä asumusten pohjia ja liesiä, mutta erityisen mielenkiintoisia ovat 26 punamultaa sisältänyttä hautaa, joissa oli myös meripihkakoruja ja piikivestä tehtyjä nuolenkärkiä. Osa näistä on harvinaisia paasiarkkuhautoja. Hautojen ajoituksesta on hyvin ristiriitaista tietoa, ne voivat olla kivikautisia tai ajoittua rautakaudelle.
Kaivauksissa löydettiin myös runsaasti saviastianpaloja: Jäkärlän keramiikkaa (4300–3900 eaa.) ja tyypillistä kampakeramiikkaa (n. 3900–3500 eaa.). Keramiikan perusteella Kolmhaarassa on siis asunut kaksi eri väestöryhmää eri aikoina.
Aloituspisteellä on taulu. Taulun ryhmäkuvan henkilöiden lukumäärä = x ja taulussa alhaalla oikealla näkyvien kiviesineiden lukumäärä = y.
Purkki löytyy koordinaateista N 60 57.abc E 022 03.def
abc = x*16+3
def = y*29,5+2