Yhdeksänjärvenmaa
Metsää, metsää ja metsää. Suomesta ei sitten paljon muuta löydykään. Kurvasin mutkasta suoralle ja vastaan tuli kunnan raja. Olipas hieno nimi, aivan kuin suoraan romaanista napattu. Paikka oli kuitenkin nimensä veroinen. Päästin ilmoille huokauksen ja tie tupsahti pahemmanlaatuisesta pusikosta peltoaukealle. Kauempana siinsi keskustan laitama, joka näytti suhteellisen autiolta. Käänsin radiota pienemmälle ennen kuin ohitin ensimmäiset talot ja kirkon painaen järjestyksen mieleeni.
Löysin bensa-aseman kaupan vierestä. En ollut nähnyt moneen tuntiin ristin sielua, joten aseman myyjä, nuori, vaaleahko nainen, oli ensimmäinen paikallinen, jonka eläessäni kohtasin. Tein vikkelän arvion; virkeää ja pulputtavaa sorttia oleva, huoleton kesätyöläinen. Tuskin yhdeksäätoista vuotta vanhempi. En kuitenkaan jäänyt juttelemaan hänen kanssaan, vaan jatkoin matkaani. Palasin vähän takaisinpäin hakemaan kirjaston kätkön. Homma hoitui siististi huolimatta jästeistä, jotka kulkivat edestakaisin viereisellä tontilla. Se kuului ilmeisestikin jollekin pienehkölle seurakunnalle. Huomasin kirjastonhoitajan tarkkailevan verhon takaa enemmän heidän kuin minun touhuja.
Ajoin eteenpäin, melkein kunnan toiselle puolelle asti hakemaan aiemmin ratkaisemani mysteerin. Se olikin veikeä toteutus, jota etsiessä meni ainakin viisitoista minuuttia. Lopulta kuitenkin hoksasin ylempänä puussa olevan perhosen elottomaksi. Päätin kokeilla onneani ja kurkotin koskettamaan sitä. Onton puun sisältä vetäytyi rautalankaan kiinnitetty nano. Tyydytys oli suuri purkin kolmannelle löytäjälle.
Matkalla loppupisteelle olin havainnut mahdollisen telttailupaikan. Noin puolimatkassa keskustasta kunnan rajalle oli hyväkuntoista maata ja laavu järven rannalla. Kuljin tutkimassa ympäristön ja päätin paikan kelpaavan. Sitten vain teltta pystyyn ja tulet nuotioon, niin eiköhän se siitä. Huomenna hakisin kunnan loput purkit. Ilta-aurinko värjäsi maiseman kauniiksi veden yllä.
------
Purkki on lapsiystävällinen. Matkan varrella saatatte nähdä jokusen järven ja satoaikaan paljon marjoja. Usko suosiolla parkkinaatteja; näitä pidemmälle en takaa kääntämismahdollisuuksia. Mikäli u-käännöksen tekotaitosi ovat heikot tai olet henkilöautolla matkassa, suosittelen jättämään auton vieläkin kauemmas. Tien kunnosta rankan sateen tai talven aikana ei ole takuita. Alueella kulkee muitakin autoja, joten levennysten käyttö on suositeltavaa. Varokaa, ettei camopurkista tule tikkuja sormiin. Nauttikaa maisemista!