Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat valtioneuvoston päätöksellä määriteltyjä Suomen arvokkaimpia maaseudun kulttuurimaisemia ja maisemanähtävyyksiä. Yksi näistä alueista sijaitsee Kesälahden Totkunniemellä! Alueen ainutlaatuisuus pohjautuu kulttuuriperinnön kannalta arvokkaaseen talonpoikaisaikaiseen rakennusperintöön ja maiseman omaleimaisuuteen.
Totkunniemi on Kesälahden vanhimpia kyliä, ja sieltä on löydetty merkkejä rautakauden aikaisesta asutuksesta. Pysyvän asutuksen historia juontaa juurensa 1500-luvulle, jolloin kylässä sijaitsi kaksi taloa. Talojen lukumäärä nousi yhdeksään 1600-luvulla ja ne muodostivat pieniä rivi- ja parvikyliä. 1600-luvun alkupuolella suurin osa väestöstä oli ortodokseja, mutta 1600-luvun lopulla väestö koostui ainoastaan luterilaisista.
Alueen metsiköt ovat lehtipuuvaltaisia, mutta perinteisen maanviljelyn vähentyessä havupuulajit ovat yleistymässä maisemakuvassa. Alueella esiintyy Pohjois-Karjalan muihin kuntiin verrattuna paljon tikkojen pesimäalueiksi soveltuvia lehtomaisia metsiä ja lehtoja. Alueelta löytyy myös muutamia hakamailla ja niityillä sijaitsevia perinnebiotooppeja. Totkunniemen vanha koulu ja sen piha-alueet muodostavat kulttuuriarvoiltaan ja eläin- ja kasvilajistoltaan omalaatuisen kokonaisuuden tuoreine niittyineen ja kallioketoineen ja sen ympäriltä voi löytää harvinaisia kasvilajeja, kuten kenttätyräkkiä ja ukonputkea.
Totkunniemen arvokkainta rakennuskantaa edustavat Hovinmäki, Mäki-Tervola, Muukkola ja Ahola. Näistä Hovinmäki on Totkunniemen vanhin asuinpaikka ja edelleen asuinkäytössä. Kylältä on myös löydetty ortodoksitsasounan paikka ja munkkien kaivo. Koska rakennukset ovat yksityiskäytössä, niin tyydy ihailemaan niitä vain auton ikkunasta.
Lähde: Ari Lyytikäinen ja Timo Laitinen, Valtakunnallisesti arvokkaiden maaseudun kulttuurimaisemien ja maisemanähtävyyksien nykytila Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, 2014.