Kokoonnumme juhlamiittiin aakkoskahvilaan Juvalla
maanantaina 5.2.2018 klo 19.00 – 20.00
Luulit tietenkin, että Runebergia juhlistamme, ei vaineskaan vaan minun kätköilyharrastukseni vuosipäivää. Toisaalta pitänee sanoa, että olin hyvin valinnut aloituspäivän – aina on liputuspäivä.
Kätköilyn aloitin ystäväni Vestaalin opastamana vuonna 2014. Hän oli matkustanut Satakunnasta Mikkeliin minua tapaamaan ja myös kätköilemään. Minulle luotiin tunnukset ja sitten vain lähdimme lähikätköä etsimään, joka oli kotoani reilun parin sadan metrin päässä. Denari! Ei voi olla totta! Vestaalin ratkoma mysse oli toiseen suuntaan pari sataa metriä, joka löytyi. Vaude, ensimmäinen kätköni oli mysse! Tuolloin en sitä ymmärtänyt, mitä se meinasi. Ole huoletta, ratkoin myssen myöhemmin, kun olin sisäistänyt kätköilyä paremmin!
Kätköilypäivä kului Vestaalin ohjeiden mukaan, minä olin heti joutunut tai päässyt geokuskin osaan. Monenlaista kätköä, eri tyyppisiä löytyi. Muistan päivän mittaan sanoneeni hyvin hyvin monta kertaa ”Ahaa!”, enkä ymmärtänyt yhtään mitään mistään, mistä oli kyse. Esimerkiksi Juvalla kirkko- ja 0 km-kätköillä Vestaali sanoi, ”Näitä kannattaa kerätä” sanoin ”Ahaa!” Myöhemmin olen kuntia värittänyt vihreäksi juuri näin, jätkänsakkia pelaamalla.
Illalla kun ynnäsimme kätköpäivän saldoa, olin saanut viiden tyypin päivä (tradi, multi, mysse, öörtti ja letteri), kaikkiaan 8 kätköä ja kaksi kuntaa Mikkelin ja Juvan. Toinenkin denari oli tullut Juvalla, ja se sininaama muuttui hymynaamaksi vasta viime joulukuussa. Vestaali totesi, että olin saanut oikein hyvän päivän, tämmöisiä päiviä tulee harvemmin. Minulla ei ollut edelleenkään mitään hajua, mistä hän puhui. Kerrottakoon, että seuraavan viiden tyypin päivän sain puolentoista vuoden päästä, jolloin olin jo päässyt kätköilyn jutun juoneen sisälle.
Kuluneiden neljän vuoden aikana kätköilyni on ollut hyvin erilaista, hitaan alun jälkeen se vilkastui. Georetkiä tein tai teimme monenlaisia, lyhyitä pyrähdyksiä ja useamman päivän pituisia, joskus tuli kilometrejä enemmän joskus vähemmän. Kuten mittasimme geokilsat Forssasta Poriin, joita tuli 461 km 20 tunnissa tai lyhin tie Kuopiosta Mikkeliin kulkee tietenkin Kajaanin kautta. Nykyisin on taas rauhallisempaa eloa kätköilyssä. Se ei ole ykkösasia, mutta kuitenkin kulkee elämässä mukana.
Tule juhlistamaan vuosipäivääni kahvikupposen ääreen omakustanteisesti!
PS. Kiva olisi kuulla miitissä sinun ensimmäisestä kätköilypäivästäsi.. ja miksei kertoa siitä loggauksessa!