”Pentala-sarja” koostuu kuudesta geokätköstä, jotka on toteutettu alueelle yhteistyössä Espoon kaupunginmuseon kanssa.
Retkeily/Geokätköily Pentalan saaressa
Pentalan luonnonsuojelualue asettaa saaren käytölle rajoituksia. Pentalassa ei ole mahdollisuutta tulentekoon tai yöpymiseen. Kunnioitathan haurasta saaristoluontoa!
- Koirat tulee pitää saaressa kytkettynä.
- Muista säänmukainen pukeutuminen saaristossa.
- Pentalassa on tavattu kyykäärmeitä ja punkkeja.
- Yöpyminen, telttailu, tulenteko tai tupakointi ei ole sallittua Espoon kaupungin alueella.
- Pääosa Pentalan rannoista on yksityisomistuksessa. Vapaa pääsy merenrantaan on museoalueelta ja Diksandin hiekkarannasta.
- Diksandin hiekkarantaan rantautuminen moottorialuksella ei ole sallittua. Ranta kuuluu luonnonsuojelualueeseen.
- Pidäthän saaristoluonnon siistinä! Luontopolun varrella ei ole jäteastioita. Vie tuomasi roskat mukanasi mantereelle.
Pentalan saarella ei ole uimarantoja eikä valvontaa, mutta Diksandin rannalla ja Pentalanjärven koillispäässä on mahdollista uida. Pentalanjärven rantakalliot ovat jyrkkiä ja liukkaita - olethan varovainen.
Lisätietoja:
Saaristomuseo Pentala
Luonto ja retkeily
Museoalue
Saaristomuseohanke
GEOKÄTKÖILY .
Lodjaajia varten purkissa on myös leimasin, älä ota sitä mukaasi.
Löydät Saaristomuseo Pentalan opastaulun annettujen koordinaattien lähistöltä, hyödynnä kätkökuvauksessa annettuja koordinaatteja sekä opastaulusta siitä saatavia tietoja ja ratkaise niiden avulla loppupiste.
N=XXX-(WC*Lammasaitaus+Kalastajamökki) .
E=YYY-(Verkkovaja*Navetta-Ranta-aitta) .
LODJAUS.
Yksi Espoon viimeisimmistä päätoimisista kalastajista, Arvid Nyholm on juuri palannut kotilaituriinsa päivän reissultaan. Arvid on käynyt myymässä aamun saaliinsa Kauppatorilla ja kaloista saamillaan rahoilla hän osti yhtä sun toista tarpeellista kaappien täydennykseksi. Arvid nappaa tuhdon alta ruokakassin ja suuntaan tutulle hiekkapolulle kohti Kalastajamökkiä.
Kalastajamökki on Pentalan saaren vanhin rakennus, jonka varhaisimmat hirret on kaadettu 1790-luvulla. Alkujaan rakennus oli matala savutupa, mutta n. 1820-luvulla sitä korotettiin nykyiseen asuun. Mökissä on 4 huonetta ja se on toiminut alusta alkaen ympärivuotisena asumuksena. 1900-luvun alkupuolelta lähtien Kalastajamökki on vuokrattu kesäasukkaille ja sitä on pidetty muodikkaana kesäasuntona. Osoituksena tästä ovat mm. lukuisat (peräti 15) tapettikerrokset, jotka on löydetty 2000-luvulla tehdyissä kunnostustoimenpiteissä.
Kalastajamökin jälkeen edessä näkyy ranta-aitta, missä Arvi säilyttää kalastusvälineitään ja työkaluja. Sinne asti ei Arvin askel tällä kertaa vie, vaan hän suuntaa hiekkapolkua pitkin pois rannasta.
Ruokokattoinen ranta-aitta on rakennettu todennäköisesti vuonna 1819. Aitassa on säilytetty mm. verkkoja, kalastusvälineitä sekä muita työkaluja. Aitta vaurioitui pahoin tulipalossa vuonna 1982. Se korjattiin vuosien 2008-2013 välillä 1900-luvun alkupuolen asuunsa. Aitan hirsikertoja on uusittu lahovaurioiden korjaamiseksi ja katto on ennallistettu vanhojen valokuvien pohjalta ruokokatoksi. Aitan viereen uudisrakennettiin vuonna 2012 sen yhteydessä aiemmin sijainnut perinteinen arkkulaituri.
Arvidin jatkaessa matkaansa, alkaa polun oikealle puolelle jäävästä rakennuksesta kuulumaan Arvidin vaimo Gurlin kantava ääni, kun tämä utelee kuulumisia polun toisella puolen asustelevalta Arvidin Elsa-siskolta. Elsalla on käynyt vieraita Kirkkonummelta, ja puheliaana tunnetulla Gurlilla olisi tapansa mukaan paljon kysyttävää ja kommentoitavaa vieraista, joiden asioista hiljaisempi Elsa ei taasen haluaisi kailottaa koko pihapiirille. Arvid seisahtuu hetkeksi rakennusten välistä kulkevalle polulle.
Kalastajaperheet hankkivat usein lisätuloja vuokraamalla tilansa rakennuksia tai tarkoitusta varten rakennettuja huviloita kesäasukkaille. Museoalueen suurin rakennus on Nyholmien 1910-luvulla kesäasukkaita varten rakennuttama jugendhenkinen huvila Villa Rosengård. Rosengårdin peri 1930-luvulla Arvidin sisko Elsa Nyholm. Nyholmin tilan päärakennus eli ns. Gurlin talo kunnostettiin vuonna 2013. Talo on rakennettu 1920-luvulla. Vanhempien kuoltua kalastajatila jaettiin poika Arvidin ja tytär Elsan kesken. Arvid asui kalastajatilalla vaimonsa Gurlin (os. Lönnberg) kanssa. Kesäkaudella pari vuokrasi rakennuksen ala- ja yläkertaa kesäasukkaille.
Arvid saa hetkessä seikkaperäisen selostuksen päivän tapahtumista ja vieraiden matkasta, jossa vaihtelevat Gurlin ja Elsan näkemykset. Naisten jutuista ei ole tulla loppua ja äänensävykin alkaa muuttua kinastelun puolelle, joten Arvid nostaa kassin takaisin olalleen ja jatkaa matkaansa kohti läheistä niittyä, jolla laiduntavat lampaat ovat jo määkineet tervehdyksensä tutulle hahmolle ja osaavat odottaa tuliaisia. Arvid vastailee eläimille ja suuntaan aidan viereen, missä lampaat saavat tuliaisleipänsä ja muutaman rapsutuksen. Lampaiden ruokintapaikka on päivän aikana kaluttu tyhjäksi, joten Arvi hakee vielä Navetan päädystä ison sylillisen tuoretta heinää, käy nakkamassa sen odottaville lampaille ja jatkaa matkaansa.
Nyholmin päärakennuksen lounaispuolella ollut vanha navetta purettiin 1930-luvulla. Uusi navetta rakennettiin hieman sisemmälle saareen vanhoja rakennusosia hyväksi käyttäen. Eläinsuojasta ja liiteristä koostuva rakennus on saanut lopullisen muotonsa vaiheittain.
Navetan ohitettuaan, saunan kulmalta Arvid kääntyy polulta kohti kaakkoa. Navetan ja saunan välistä kulkemalla pääsee navetan takana odottelevaan maakellariin, jonne Arvid on viemässä kaupungin tuliaisia. Arvid tulee maakellarin ovelle ja alkaa sitten etsiä lyhtyä saadakseen suoritettua tehtävänsä loppuun..
Navetan vieressä sijaitseva saunarakennus on rakennettu Arvid ja Gurli Nyholmin aikana. Saunatapojen ja saunan käytön nykymuutoksesta kertoo, että sauna ei sijaitse merenrannassa, vaan sisämaan puolella.