”Pentala-sarja” koostuu kuudesta geokätköstä, jotka on toteutettu alueelle yhteistyössä Espoon kaupunginmuseon kanssa.
Retkeily/Geokätköily Pentalan saaressa
Pentalan luonnonsuojelualue asettaa saaren käytölle rajoituksia. Pentalassa ei ole mahdollisuutta tulentekoon tai yöpymiseen. Kunnioitathan haurasta saaristoluontoa!
- Koirat tulee pitää saaressa kytkettynä.
- Muista säänmukainen pukeutuminen saaristossa.
- Pentalassa on tavattu kyykäärmeitä ja punkkeja.
- Yöpyminen, telttailu, tulenteko tai tupakointi ei ole sallittua Espoon kaupungin alueella.
- Pääosa Pentalan rannoista on yksityisomistuksessa. Vapaa pääsy merenrantaan on museoalueelta ja Diksandin hiekkarannasta.
- Diksandin hiekkarantaan rantautuminen moottorialuksella ei ole sallittua. Ranta kuuluu luonnonsuojelualueeseen.
- Pidäthän saaristoluonnon siistinä! Luontopolun varrella ei ole jäteastioita. Vie tuomasi roskat mukanasi mantereelle.
Pentalan saarella ei ole uimarantoja eikä valvontaa, mutta Diksandin rannalla ja Pentalanjärven koillispäässä on mahdollista uida. Pentalanjärven rantakalliot ovat jyrkkiä ja liukkaita - olethan varovainen.
Lisätietoja:
Saaristomuseo Pentala
Luonto ja retkeily
Museoalue
Saaristomuseohanke
25-vuotias espoolainen rautatievirkamies Guy Gröndahl lähti monien muiden valkoisten tavoin tammi-helmikuun vaihteessa 1918 Kirkkonummelle Sigurdsin tilalle ja liittyi siellä valkokaartiin, joka käsitti suurimmillaan noin 600 jäsentä. Gröndahlin tehtävä Sigurdsin kaartissa oli toimia esikunnan kanslistina: hän muun muassa toimi yhteyshenkilönä, kun Kirkkonummen asemanhoitaja Oskar Weckstöm, joka jatkoi työskentelyään punaisen vallan alla, mutta auttoi salaa valkoisia, raportoi punaisten liikkeistä puhelimitse. Kommunikaatio tapahtui kuuntelun pelossa morsettamalla, käytännössä nostamalla ja laskemalla puhelimen kuuloketta. Gröndahl ei välttämättä ottanut osaa varsinaisiin taistelutoimiin kaartissa.
Punakaarti saartoi Sigurdsin tilan helmikuun loppupuolella ja muutaman päivänkiivaiden taistelujen jälkeen valkokaarti jätti linnoitetut asemansa ja pakeni yön turvin kohti Porkkalaa. Tarkoituksena oli ollut paeta laivalla, mutta tämän suunnitelman epäonnistuttua valtaosa Sigurdsin kaartin jäsenistä antautui punaisille 27.2. Upinniemen kivilouhoksella ja päätyi vangeiksi Helsingin Reaalilyseoon. Gröndahl ei ollut heidän joukossaan, joten hän oli päässyt itsenäisesti tai osana suurempaa ryhmää punaisten piiritysrenkaan läpi pakoon.
Viikkoa myöhemmin, maaliskuun kolmas päivä, Gröndahl hiihti jään yli Espoon Pentalan saareen kalastaja Knut Sneitzin perheen luokse ja pyysi suojaa. On mahdollista, että tätä ennen hän oli käynyt kotonaan Kauklahdessa, mutta todennut siellä piileskelyn mahdottomaksi. Knut Sneitz oli myös SIgurdskårin jäsen ja hän sekä Gröndahl olivat ehkä paenneet saartorenkaasta yhdessä. Myös Knutin veli Ivar Sneitz pakoili samaan tapaan punaisia Pentalassa. Pentalassa Sneitzin perhe piilotti Gut Gröndahlin luolaan, joka oli "kolmiomainen tila jossa mahtui yksi mies makuulle, jatoiseen päähän saattoi laittaa tulen".
Sneitzit veivät piileskelijälle ruokaa luolalle kerran päivässä iltahämärän tullessa ja pitivät huolta siitä, ettei piiloa löydettäisi jälkien perusteella. Kun Gröndahl haettiin yöllä saunomaan, kannettiin häntä tällöin selässä, jotta lumeen ei olisi jäänyt ylimääräisiä jälkiä. Saareen tuli myös muita piileskeleviä valkoisia sotatalven aikana. Heille annettiin ruokaa ja kuivia vaatteita. Gröndahl oli kuitenkin ainoa, jota piiloteltiin. Punaiset kävivät usein saaristossa etsimässä valkoisia.
Knut Snitzin tyttären Ethelin mukaan Gröndahlilla oli luolassaan luettavana ainoastaan Raamattu, jonka oli saanut Ethelin isoäidiltä Fredrikalta. Gröndahl tuli piileskelynsä aikana uskoon, luvaten, että jos selviää koettelemuksestaan hengissä hän lahjoittaa kolmasosan tienesteistään puutteenalaisille lapsille. Gröndahl oli ollut mahdollisesti uskonnollinen jo entuudestaan, mutta joka tapauksessa hän piti lupauksensa ja ryhtyi sodan jälkeen toimimaan aktiivisesti Pelastusarmeijassa ja NMKY:ssä. Hän muun muassa osti veneen, jotta voisi tuoda vähäosaisia lapsia ja NMKY:n partiolaisia Pentalan kesäleireille.
Oheinen kuvaus on lainaus kirjasta "Sisällisodan aikaan Espoossa". Espoon kaupunginmuseo on lähjoittanut kyseisen teoksen tämän kätkön FTF-palkinnoksi.
Löytääksi loppupisteen sinun pitää löytää Pentalan-sarjan muiden kätköjen lokikirjoista numeroita, joiden avulla saat ratkaistua loppupisteen koordinaatit.
N 60° 5. (P1+P3) P1 P1 E 24° 39. P5 (P2+P4) (P5-P2)