Pirkka-teos on Sorin aukiolla graniittijalustalla seisova kahdesta osasta rakentuva suorakaiteen muotoinen kivipaasi, jonka keskellä on kapea aukko. Teoksen ulkopintaa koristavat paaden kahdella vastakkaisella puolella sijaitsevat soikionmuotoisten syvennysten sarjat. Pirkka-veistoksen aiheena on pirkaksi tai pulkaksi kutsuttu puukapula, jota käytettiin kuitin tapaan. Kapulaan merkittiin lovimerkinnöillä tavaran arvo tai määrä, kapula halkaistiin ja kummallekin kaupan osapuolelle jäi oma puoliskonsa. Vastaavanlaisen maksuvälineen ovat tunteneet monet Euroopan ja Aasian kansat.
Kiitolinja Oy:n perustaja, kauppaneuvos Reino Lahtikari (1906-1987) teki kotikaupungilleen lahjoituksen julkisen taideteoksen hankkimiseksi Sorin aukiolle. Lahtikarin liiketoiminnan keskus oli vuosikymmenien ajan sijainnut Sorin aukion välittömässä läheisyydessä. Taiteilija Harry Kivijärvi on suunnitellut koko aukion valaisimia, penkkejä, roskapönttöjä ja vesiallasta myöten. Vesialtaan pohjaan taiteilija suunnitteli mosaiikin. Teos luovutettiin kaupungille Tampereen päivänä 1.10.1987.
Taivassalon punainen graniitti - Balmoral Red
Taivassalon punainen graniitti (kauppanimi Balmoral Red) on eräs Suomen tunnetuimpia rakennuskiviä. Louhokset ovat olleet käytössä yhtäjaksoisesti jo yli sata vuotta. Kiveä on käytetty runsaasti myös julkisissa rakennuksissa Suomessa ja ulkomailla. Esimerkiksi Helsingin Graniittitalon julkisivu Kampissa on Balmoral Red -graniittia. Tämä kivi soveltuu myös sisäkäyttöön kivipinnoiksi kauneutensa ja kestävyytensä takia. Balmoral Red on keski- ja karkearakeinen, suuntautumaton ja tasarakeinen graniitti, joka yleisväriltään on voimakkaan punainen. Se on Suomen eniten käytetty vientikivi. Punainen graniitti on maakuntansa, Varsinais-Suomen maakuntakivi. Tasavallan Presidentin virka-asunnon edustalla oleva, Suomen maakuntien lahjoittama ”Käräjäkivet” -ryhmä, koostuu eri maakuntien maakuntakivistä. Luonnollisesti tässä kokoelmassa Varsinais-Suomea edustaa Taivassalon punainen graniitti.
GRANIITIN SYNTY
Kivilajit voidaan jaotella kolmeen pääryhmään: magmakiviin, sedimenttikiviin ja metamorfisiin kiviin (kuva 1). Magmakivet muodostuvat sulasta kiviaineksesta eli magmasta. Magma muodostuu syvällä maankuoren alaosissa tai kuoren alapuolisessa vaipassa. Sula kiviaines tunkeutuu kuoressa ylöspäin. Magman nousu voi kuitenkin loppua tietyssä syvyydessä, johon kertyvä sula muodostaa magmasäiliön. Magma luovuttaa lämpöenergiaa ympäristöönsä ja jäähtyy. Kun sen lämpötila laskee tarpeeksi matalaksi, magma alkaa kiteytyä mineraaleiksi, jolloin syntyy syväkiviä. Joissain tapauksissa magma voi purkautua maanpinnalle (tai merenpohjaan), jossa se kiteytyessään muodostaa tulivuoren. Näin syntyneitä kivilajeja kutsutaan vulkaanisiksi kiviksi. Rapautuminen irrottaa kallioperästä mineraalirakeita. Ne kulkeutuvat tuulen, veden tai jään mukana ja voivat jauhautua edelleen pienemmiksi rakeiksi, kunnes ne olosuhteiden muuttuessa kerrostuvat sedimenteiksi. Vuosimiljoonien aikana nämä sedimentit kivettyvät muodostaen sedimenttikiviä. Metamorfiset kivet syntyvät, kun magma- tai sedimenttikivet (tai metamorfiset kivet) joutuvat uusiin olosuhteisiin, joissa vallitsee aiempaa korkeampi lämpötila ja/tai paine. Metamorfisia kiviä syntyy tyypillisesti vuorenpoimutuksen yhteydessä mantereiden törmäysvyöhykkeessä. Himalajan vuoristo on poimuvuoristo, joka syntyi Intian törmätessä Euraasian mannerlaattaan – Alpit syntyivät Afrikan laatan törmätessä Euraasian laatan länsiosaan. Metamorfoosissa alkuperäisen kiven mineraalikoostumus yleensä muuttuu ja mineraalirakeet voivat kasvaa kooltaan. Joissain tapauksissa kivi voi alkaa jopa sulaa. Näin esimerkiksi savikivi muuttuu kiilleliuskeeksi tai -gneissiksi ja kvartsiareniitti (hyvin kvartsipitoinen hiekkakivi) muuttuu kvartsiitiksi. Vastaavasti tumma, basalttinen vulkaniitti muuttuu vihreäkiveksi.
MAGMAKIVET
Magmakivien synnyttävä sula syntyy yleensä joko vaipan tai kuoren osittaissulamisen kautta. Magmakivet syntyvät sulasta kiviaineksesta eli magmasta. Magmat ovat lähtöisin syvältä maapallon vaipasta tai kuoresta (kuva 2). Ympäröivää ainesta kuumempina ja kevyempinä ne tunkeutuvat ylöspäin, muodostaen joko erilaisia sulasäiliöitä kilometrien syvyyteen maanpinnasta tai ne voivat purkautua maanpinnalle synnyttäen tulivuoria. Sulasäiliöiden jäähtyessä magmasta kiteytyy erilaisia syväkiviä, esimerkiksi graniitteja tai tummia gabroja. Näiden syväkivimuodostumien koko vaihtelee kilometristä useisiin kymmeniin kilometreihin. Magman kiteytyessä kuoren rakoihin ja heikkousvyöhykkeisiin muodostuu laattamaisia kapeita intruusioita, jotka koostuvat juonikivistä. Maanpinnalle asti tunkeutunut magma purkaantuu tulivuorista synnyttäen laavakiviä, sekä purkauksen sinkoamasta aineksesta kerrostuvia tuhkakiviä (eli tuffeja ja tuffiitteja) ja suurista kappaleista muodostuvia agglomeraatteja. Syväkivet erottaa pintakivistä mm. mineraalien raekoon perusteella: syväkivissä yksittäisten mineraalirakeiden koko on tavallisesti 1–3 mm eli suhteellisen helposti paljaalla silmälläkin erotettavissa. Syväkivet ovat usein myös tasalaatuisia, homogeenisia, eikä niissä erotu välttämättä selviä rakenteita. Vulkaaniset kivet ovat usein niin hienorakeisia, että yksittäisiä mineraalirakeita ei pysty paljaalla silmällä erottamaan. Toisaalta niissä voi erottua selviä rakenteita, kuten kerroksia, tyynyrakenteita (kuvaviite), kaasurakkuloita, jne.
Graniitti kuuluu jähmettyneisiin kivilajeihin eli magmakivilajeihin ja niiden alaryhmään syväkivilajit. Graniitti on felsinen kivi. Se on syntynyt intrusiivisesti hitaasti jäähtyvissä magmapesäkkeissä syvällä maan kuoressa. Hitaan jäähtymisen takia mineraalit ovat ehtineet järjestäytyä ja muodostaa suurehkoja, silmin havaittavia kiteitä. Vuorten poimutuksen yhteydessä korkeassa lämmössä ja kovassa paineessa graniitti muuttuu gneissiksi, joka kuuluu metamorfoituneihin kivilajeihin.
Suomen graniiteista suuri osa on 1 800–1 900 miljoonaa vuotta vanhoja varsinkin maan pohjoisosissa. Etelässä ne ovat hieman myöhemmin jähmettyneitä. Rapakivigraniittien ikä on noin 1 650 miljoonaa vuotta. Graniitti koostuu kvartsista, kiilteestä, maasälvästä ja joskus myös sarvivälkkeestä, jotka voidaan erottaa rakeina kiven pinnassa. Graniitin väri vaihtelee melko paljon maasälvän värin (joka vaihtelee punaisesta miltei valkoiseen) ja määrän mukaan tumman punaruskeasta vaaleanharmaaseen. Myös raekoko vaihtelee muutamasta sentistä alle milliin. Erikoisia graniittimuunnoksia ovat muun muuassa pallograniitit ja erityyppiset rapakivigraniitit, joita louhitaan koriste- ja rakennuskiveksi. Graniitin tiheys on koostumuksesta riippuen noin 2,55–2,75 g/cm3. Magmakiveksi graniitti on vaaleaa ja kevyttä, koska siinä on runsaasti piihappoa verrattuna muihin syväkivilajeihin. Lisäksi samasta syystä se on niin sanottu hapan kivilaji. Graniitin tyypillinen kemiallinen koostumus on 70-77% piidioksidia, 11-13 % alumiinioksidia, 3-5 % kaliumoksidia, 3-5 % natriumoksidia, 1 % kalkkia, 2-3 % rautaa, ja alle 1 % magnesiumia ja titaania. Graniitissa on pieniä määriä uraania ja toriumia, jotka aiheuttavat radioaktiivista säteilyä. Yleensä säteilymäärät ovat erittäin pieniä, mutta joskus merkittäviä. Muiden materiaalien tuottajat ovat kampanjoineet graniittisten työtasojen vaarallisuudesta vedoten radioaktiivisuuteen. Keskimäärin graniitissa on 3 ppm (40 Bq/kg) uraania ja 17 ppm (70 Bq/kg) toriumia. Ne hajoavat radoniksi, jolla on terveysvaikutuksia varsinkin huonosti tuuletetuissa tiloissa. Skandinaviassa kuitenkin maaperästä tulevat radon on yleensä huomattavasti rakennusmateriaaleja suurempi altistaja.
Kvartsi väriltään valkoinen, kiiltävä, usein läpinäkyvä mineraali
Muskoviitti väriltään muskoviitti on yleensä väritön tai hopeanhohtoinen, mutta usein myös heikosti keltainen, ruskea, punainen tai vihreä.
Kalimaasälpä väriltään se vaihtelee usein vaaleanpunaisesta ruskeanpunaiseen, mutta muita värivaihtoehtoja ovat harmaankeltainen, valkoinen, vihreä ja väritön.
Biotiitti on väriltään mustaa tai tummanruskeaa ja läpinäkymätöntä, mutta lohkeaa hyvin helposti ohuiksi vaaleanruskeiksi ja läpikuultaviksi liuskoiksi.
Plagioklaasi on läpikuultavaa, väriltään usein harmaata, ja siinä on lasimainen pintakiilto.
Gabro on tumma, usein karkeahkorakeinen syväkivi, joka koostuu lähinnä plagioklaasista, pyroksiineista, sarvivälkkeestä ja oliviinista. Gabron väri vaihtelee jonkun verran sen koostumuksen mukaan. Gabroa kutsutaan myös ”mustaksi graniitiksi” ja sitä käytetään mm.hautakivissä.
Ksenoliitti on yhdestä kivilajista koostuvan kiviaineksen joukossa oleva pienehkö määrä jotain muuta kivilajia. Ksenoliitti terminä on alunperin kreikan kielisistä sanoista xenos lithos, vieras kivi. Ksenoliitin pitää olla selkeästi erotettavissa sitä ympäröivästä kivestä.
Earthcache
Tutki monumenttia lähemmin ja vastaa alla oleviin kysymyksiin. Lähetä vastauksesi joko sähköpostilla tai viestikeskuksen kautta. Voit logata kätkön löydetyksi, kun lähetät vastauksesi. Palaan asiaan, mikäli vastauksissasi on jotain häikkää. Voit mielellään ottaa kuvan loggauksesi liitteeksi, mutta se on täysin vapaaehtoista.
Kysymykset:
1. Onko edessäsi olevassa punaisessa graniitissa vähän vai paljon kvartsia? Perustele vastauksesi.
2. Mistä graniitin punainen väri johtuu?
3. Ovatko monumentin graniittirakeet keskimäärin isoja vai pieniä? Mistä se johtuu?
4. Graniitin muodostumistapaa ajatellen, miksi graniitti on niin suosittu kivilaji eri käyttökohteissa?
5. Etsi monumentista isohko, ympäristöstään selkeästi erottuva ”läikkä”. Mitä mineraalia arvelet sen olevan? Millä perusteella?
In english:
The monument here is called “Pirkka”. It is made of finnish red granite, that comes from Taivassalo, a village about 50km north-west from Turku. This granite is called “Balmoral Red”. The monument was a donation to the city of Tampere. A famous commercial counsellor Reino Lahtikari (1906-1987) donated a large sum of money to the city for a public piece of art to be placed here in the Sori square. An artist called Harry Kivijärvi designed everything on this square, the lamps, benches, the pool and this monument. It was presented to the city on “Tampere Day”, October 1st 1987.
Balmoral Red Granite is a kind of red granite quarried in Finland. This stone is especially good for Countertops, monuments, mosaic, exterior - interior wall and floor applications, fountains, pool and wall capping, stairs, window sills and other design projects. The quarries have been active for over 100 years. It’s the most popular stone exported from Finland.
Igneous rocks are formed from the solidification of molten rock material. There are two basic types. Intrusive igneous rocks crystallize below Earth's surface, and the slow cooling that occurs there allows large crystals to form. Examples of intrusive igneous rocks are diorite, gabbro, granite, pegmatite, and peridotite. Extrusive igneous rocks erupt onto the surface, where they cool quickly to form small crystals. Some cool so quickly that they form an amorphous glass. These rocks include andesite, basalt, dacite, obsidian, pumice, rhyolite, scoria, and tuff. Granite is a common type of felsic intrusive igneous rock that is granular and phaneritic in texture.
Granite is a coarse-grained igneous rock composed mainly of feldspars and quartz with minor amounts of other minerals. Granites coarseness is a result of magma being trapped beneath sediment and stone, which allows the liquid to cool at a slower rate. One could say the slower the cooling has been – the bigger the grains are. Granites can be predominantly white, pink, or gray in color, depending on their mineralogy. The word "granite" comes from the Latin granum, a grain, in reference to the coarse-grained structure of such a holocrystalline rock. Strictly speaking, granite is an igneous rock with between 20% and 60% quartz by volume, and at least 35% of the total feldspar consisting of alkali feldspar, although commonly the term "granite" is used to refer to a wider range of coarse-grained igneous rocks containing quartz and feldspar.
Quartz occurs in virtually every color. Common colors are clear, white, gray, purple, yellow, brown, black, pink, green, red.
Muscovite Thick specimens often appear to be black, brown, or silver in color; however, when split into thin sheets muscovite is colorless, sometimes with a tint of brown, yellow, green, or rose.
Feldspar Usually white, pink, gray or brown. Also colorless, yellow, orange, red, black, blue, green.
Biotite Black, dark green, dark brown. Thin sheets are transparent to translucent, books are opaque.
Plagioclase Usually white or gray. Also colorless, yellow, orange, pink, red, brown, black, blue, green.
Gabbro is a coarse-grained intrusive igneous rock, that was formed from the slowly cooling of magnesium and iron rich magma. It is close to a fine grained basalt, but the difference is the time of cooling down process. It consists mostly of pyroxene, plagioclase and olivine.
Xenolith is a rock fragment that becomes enveloped in a larger rock during the latters development and solidification. To be considered a true xenolith, the included rock must be identifiably different from the rock in which it is enveloped in. Xenolith, from the Ancient Greek xenos lithos, foreign rock.
Earthcache
Have a closer look of the monument, study it and answer these questions. Send your answers by email or through the message function on my profile page. You can log the cache found, when you’ve sent the answers. I’ll get back to you if there’s something questionable on your answers. It’s always nice to see photos on the logs, but they are totally voluntary.
Questions:
1. Is there a lot of quartz on the granite? Explain.
2. What gives the granite its red colour?
3. In the monument in front of you, are the granite grains big or small? Why is that?
4. Thinking of the way the granite is formed, why is it so popular kind of stone on buildings and monuments?
5. Look for a spot on the monument, that has a clearly different colour. What kind of mineral you think it is? Explain.