LU19 - Jääkauden jälkeen : Mikä ehti ensin? Mystery Cache
LU19 - Jääkauden jälkeen : Mikä ehti ensin?
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Kätkösarjan LU19 tarkoituksena on saada vuoden 2019 aikana uusia kätköjä Länsi-Uudellemalle. Kätköjen piilottaamiseen osallistuu iso joukko alueen aktiivisia kätköilijöitä. Hauskoja kätköilyhetkiä Länsi-Uudellamaalla ! ****** ****** ****** ****** ****** ******* ****** ****** ****** ****** ****** *******
Kasvien kilpajuoksu
"Kuohuvat sulavesikosket uursivat uomansa mustaan, kiiltävään jäähän, rosoiset kalliot paljastuivat ja arat tunturikasvit työnsivät hennot versonsa esiin kivien lomasta."
Kun mannerjää oli peräytynyt, kasvit alkoivat vallata jään ja veden alta paljastunutta mineraalimaata. Paljas maa peittyi ensin matalalla, valoa vaativalla tundrakasvillisuudella. Ensimmäisten joukossa saapuivat heinät, sarat, marunat, savikat, lieot, kataja ja paju. Vähitellen alkoi syntyä humusta ja maannos, jossa metsät sitten myöhemmin saattoivat kasvaa.
Kuka ehtii ensin?
Mannerjäätikön vetäytyessä tunturikasveille tuli kiire vallata uutta elintilaa. Kilpajuoksussa menestyivät hyvin lapinvuokon kaltaiset kasvit, jotka pystyivät levittämään siemeniään tehokkaasti. Monien harjukasvien historia liittyy läheisesti jääkauteen. Aroilta kotoisin oleva kangasvuokko levisi Suomeen harjuja pitkin: sitä tavataan edelleen harvinaisena Salpausselällä ja eräillä läheisillä harjualueilla Hämeenlinnan tienoille saakka lännessä.
Metsät juurtuvat
Puiden arvellaan saapuneen Suomeen lähinnä kaakosta ja idästä. Ensimmäisinä pioneeripuina saapui A, Nämä Ametsät olivat valoisia ja niissä oli runsaasti aluskasvillisuutta. Avaihe loppui Etelä-Suomessa noin 9 000 vuotta sitten.
Seuraavana saapui B. Syntyi toinen metsävaiheemme, Bmetsät, joissa kasvoi myös A ja myöhemmin leppää. Leppä, haapa, pähkinäpensas, jalava ja tammi saapuivat Suomeen samoihin aikoihin. Bmetsävaihe päättyi Etelä-Suomessa noin 8 000 vuotta sitten, jolloin Etelä-Suomessa alkoi rehevien lehtometsien aika.
Metsissä kasvoi koivun, lepän, männyn ja haavan ohella runsaasti jaloja lehtipuita: pähkinäpensasta, tammea, jalavaa, lehmusta ja saarnea. Niiden levinneisyysalue ulottui pohjoisemmaksi kuin nykyään. Ilmasto alkoi viilentyä noin 5 000 vuotta sitten. Samalla metsänraja perääntyi. Etelä-Suomessa jalojen lehtipuiden osuus alkoi pienentyä ja mänty runsastua.
C alkoi levitä idästä Suomeen noin 5 500 vuotta sitten. Se saavutti länsirannikon noin 3 000 vuotta sitten ja Pohjois-Lapin samoihin aikoihin. Viimeisen parin-kolmen vuosituhannen aikana metsämme ovat muuttuneet havupuuvaltaisemmiksi. Tammisekametsiä on enää ainoastaan Lounais-Suomessa ja muu Suomi kuuluu havupuuvaltaiseen boreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen.
Ratkaise ABC ja sijoita ne galleriasta löytyvään laskutehtäviin, joista ylemmästä saat ratkaisemalla xxx ja alemmasta yyy.
A koivu 4, mänty 3, kuusi 7
B koivu 7, mänty 8, kuusi 1
C koivu 6, mänty 2, kuusi 5
Ja sitten vihdoinkin sijoita saamasi luvut seuraavasti :
60 16.xxx
24 09.yyy
Kätkö sijaitsee kaupungin maalla luonnonsuojelualueella, mutta alueella ei ole liikkumisrajoituksia. Vältetään kuitenkin geoeroosiota.
Kohdetta voi lähestyä monesta suunnasta. Esimerkiksi Hiihtomaan parkki (Lohirannantien alku ) tai frisbeegolfin parkki (Lehmirannantie 1) ovat hyviä paikkoja aloittaa vaikka pieni reippailu. Tien 1125 eteläpuolella on liikkeitä, joiden pihalla varmaankin voi hetken geobiiliä lepuuttaa. Liikennettä on syytä varoa ja mennä kiltisti suojateitä pitkin yli. Talvellakin normaalin lumen aikana tarkkailu onnistuu, mutta jos viereinen latu on ajettu, niin pitää pysyä pois ladulta ilman suksia. Lumettomaan aikaan onnistuu eteneminen polkupyörällä hyvin.
Additional Hints
(No hints available.)