Pertti Humalajärvi on toivakkalainen puuseppä. Hän valmistaa ainoana ammattilaisena Suomessa haapapuusta tehtyjä vakkoja ja tarjottimia.
Vakka on perinteinen rasia, purkki tai lipas. Yleensä se on puinen ja muodoltaan lieriö, jossa on kansi. Isompi vakka voi muistuttaa tynnyriä.
Vakka esiintyy myös Toivakan vaakunassa. Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se vihittiin käyttöön 1957. Vaakunan selitys on ”vihreässä kentässä kylväjä hopeavaatteissa; kylvövakka hihnoineen ja virsut kultaa”. Vaakuna on saanut aiheensa Toivakan nimestä.
Humalajärvi tekee vakat ja tarjottimet täysin käsityönä. Niiden kehä on valmistettu haavasta. Liitossidoksena hän käyttää halkaistua männynjuurta. Kansi- ja pohjamateriaalina Humalajärvi käyttää kuusipuuta ja kiinnittää ne kehään puunauloilla. Pintakäsittelyyn Humalajärvi käyttää eri vaihtoehtoja (maalaus, maalaus patinoituna tai vahaus). Hän tekee vakkoja ja tarjottimia myös heloitettuna tai katajasangalla varustettuna.
Lähteet: https://www.toivakka.fi/matkailijalle/tervetuloa/tietoa-toivakasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vakka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Toivakan_vaakuna
Vastaa alla oleviin kysymyksiin niin saat koordinaatit kätkölle. Kaikki vastaukset löytyvät yllä olevasta tekstistä.
Koordinaatit ovat muotoa 62 03.ABC 026 00.DEF
- Humalajärvi on
puuseppä 2
taiteilija 0
- Humalajärvi valmistaa
vakkoja 7
tynnyreitä 8
- Vakka on
vaate 5
astia 0
- Toivakan vaakunassa on
eläin 2
kylväjä 3
- Vaakunassa olevan kylväjän virsut ovat
hopeaa 2
kultaa 3
- Humalajärvi käyttää vakkojen liitossidoksena
koivunjuurta 9
männynjuurta 6
Kätkö on pet-putkilo, jossa kynä ja logi-vihko. Kätkö sijaitsee metsäautotien varrella. Kesällä pääsee autolla hyvin, mutta talvella tietä aurataan satunnaisesti. Tie on myös kapea ja liukaskin paikoin, ohituspaikkoja ei juurikaan talvella ole. Vastaan voi tulla ratsastajia tai tukkirekkoja. Suosittelen kävelyä ainakin talvella. Tien alkupäässä on useita parkkipaikkoja autoille ja myös Matti Louhi-kätkön lähellä on isompi parkkipaikka.