Kirsi Ilmonen on kädentaitaja Toivakan Nisulan kylällä. Lisäksi Ilmonen on Toivakan-Joutsan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja.
Ilmosen käsissä syntyy tonttuja ja enkeleitä. Toivolan tilan pihapiirissä sijaitseva 1940-luvulta peräisin oleva vilja-aitta on hänen työpajansa. Kaikki hahmot hän tekee täysin käsityönä. Siksi ne ovat jokainen omanlaisensa, vaikka syntyvätkin tavallaan sarjatyönä.
Punaisia joulutonttuja Ilmonen ei tee ollenkaan. Tontut ovat enemmänkin vanhan ajan haltiatonttuja tai tallitonttuja, joilla on harmaa nuttu ja valkoinen parta ja tukka. Myös tyttötonttuja syntyy Ilmosen näppärissä sormissa. Lisäksi hän valmistaa samalla tyylillä maalaisenkeleitä, joilla on harmaat vaatteet ja kihara vaalea tukka. Pääsiäistä varten valmistuu yksihampaisia noitia.
Ilmonen käyttää pääosin luonnonmateriaaleja; puuta, pellavahuopaa, hamppua ja lampaanvillaa. Aiemmin, kun Ilmonen teki isompia tonttuja, hän käytti materiaalina esim. heinäseipään palasia. Keinotekoisia materiaaleja ovat ainoastaan tonttujen kasvoihin ja raajoihin käytetty nukkemassa.
Ilmonen osallistui muutamia vuosia sitten nukkekurssille. Se on oikeastaan ainoa koulutus, jota hän on tonttujen ja enkeleiden tekemiseen käynyt. Itse hän arvelee, että kädentaidot ovat periytyneet hänen ompelija-äidiltään ja lisäksi mielikuvitus ja rohkeus kokeilla ovat olleet parhaat opettajat.
Lähteet: http://www.toivolantila.profiili.fi/lehtijuttuja/tontuista/
http://www.saunalahti.fi/~matilm2/Kirsi_ksml191008.pdf
http://www.saunalahti.fi/~matilm2/kotijuttu.pdf
Vastaa alla oleviin kysymyksiin niin saat koordinaatit kätkölle. Kaikki vastaukset löytyvät yllä olevasta tekstistä.
Koordinaatit ovat muotoa 62 03.ABC 025 59.DEF
- Kirsi Ilmonen on
kirjailija 9
kädentaitaja 0
- Ilmonen asuu
Nisulan kylällä 0
Viisarimäessä 1
- Ilmonen valmistaa
nukkeja 2
tonttuja ja enkeleitä 1
- Ilmosen valmistamilla tontuilla on
punainen nuttu 8
harmaa nuttu 9
- Ilmonen käyttää valmistuksessa
lampaanvillaa 7
merinovillaa 4
- Ilmosen äiti oli
suutari 5
ompelija 3
Kätkö on pet-putkilo, jossa kynä ja logi-vihko. Kätkö sijaitsee metsäautotien varrella. Kesällä pääsee autolla hyvin, mutta talvella tietä aurataan satunnaisesti. Tie on myös kapea ja liukaskin paikoin, ohituspaikkoja ei juurikaan talvella ole. Vastaan voi tulla ratsastajia tai tukkirekkoja. Suosittelen kävelyä ainakin talvella. Tien alkupäässä on useita parkkipaikkoja autoille ja myös Matti Louhi-kätkön lähellä on isompi parkkipaikka.