Mikä tippu?
Lappajärveä pidettiin kauan muinaisen tulivuoren kraatterina, mutta dosentti Martti Lehtinen todisti vuonna 1976 väitöskirjallaan sen syntyneen valtavan meteoriitin törmäyksen vaikutuksesta. Suurella nopeudella tapahtunut arviolta 1,5 kilometrin läpimittaisen kappaleen törmäys synnytti 22-23 kilometrin kokoisen kraatterin.
Meteoriitin törmäyksestä kertovat meteoriitin paineen ja kuumuuden vaikutuksesta sulaneet kivet. Lappajärveltä on löydetty niin sanottua impaktilasia, sueviittia, coesiittia ja törmäyksen rikkomaa kiveä, breksiaa. Kärnäiitti on sulaneen ja rikkoutuneen kiven seosta, joka on jähmettynyt kiinteäksi.
Liitukaudella noin 77,8 miljoonan vuoden ikäiseksi arvioitua meteorikraatteria on kartoitettu muun muassa painovoimamittauksella. Koska Lappajärvi on niin vanha, törmäyskraatterin muoto ei Maan päällä ole niin selvä kuin esimerkiksi Etelä-Saksassa olevan Nördlinger Riesin.
Mikä Meteoriitti?
Meteori eli puhekielessä tähdenlento on valoilmiö, joka syntyy, kun pieni kivi, eli meteoroidi ”palaa” ilmakehässä. Tavallisesti tämä valoilmiö kestää muutamia sekunnin kymmenyksiä, jos sitäkään, korkeintaan muutaman sekunnin. Silmin näkyvä meteori syntyy yli 0,1 millimetrin läpimittaisen kappaleen tuhoutuessa ilmakehässä, mutta tutkalla havaitaan pienempienkin kappaleiden (niin sanottujen mikrometeorit) ionisaatiovanoja.
Meteoroidista tulee meteoriitti, jos se selviää maan pinnalle asti. Tulipallo on kirkas (kirkkaampi kuin –4 magnitudia) meteori. Kirkasta räjähtävää tai roihahtavaa meteoria kutsutaan bolidiksi. Tulipallon synnyttää noin yli kahden senttimetrin läpimittainen kappale. Joidenkin ilmakehässä hajoavien tai räjähtävien suurten kappaleiden läpimitta on metrejä, jopa kymmeniä metrejä. Suurin osa kirkkaimmista havaituista tulipalloista ei kuulu meteoriparviin. Havaituista tulipalloista käytännössä kaikki jäävät meteoreiksi, avaruusromun maahan putoamisia todennetaan hyvin harvoin.
Pari faktaa Lappajärven törmäyskraatterista
· Euroopan suurin kraatterijärvi ja Etelä-Pohjanmaan maakuntajärvi; järven koko 12x24 km, keskisyvyys 7 m ja suurin syvyys 38 m, 56 saarta.
· Suomen nuorin kraatteri, kuuluisin ja parhaiten tutkittu; ikä n. 76 miljoonaa vuotta
· Suomen toiseksi suurin törmäyskraatteri; halkaisija n. 22 km.
· Ainoa törmäyskraatteri, jossa on törmäyssulakiviä kalliopaljastumissa; tunnistettu ensimmäisenä Suomessa vuonna 1968.
· Syntynyt kivimeteoriitin törmäyksessä Maan kanssa; meteoriitin nopeus n. 17 km/s ja läpimitta n. 1,5 km.
· Syntyneen kraatterin syvyys oli n. 750 m ja halkaisija 22 km.
Lodjaustehtävä: Alkupisteeltä saat lodjausohjeet ja / tai koordinaatit loppupisteelle.
Kätkörasiassa oleva leimasin on lodjaajia varten, ei vaihtotavara!
Aukioloajat
Ma - To klo 9.00 - 21.00
Pe - La klo 9.00 - 22.00 (02.00)
Su - 9.00 - 20.00