Tintit-sarjan kätköt sijaitsevat Pöyliövaarasta Kursunki- ja Rautiojärville suuntautuvan latuverkon varrella. Rautiojärven rannalla on laavu, joka on oivallinen taukopaikka. Latujen ylläpidosta vastaa Paavalniemen kyläyhdistys. Kesäaikaan käy kätköillä pyörällä, saat samalla mukavasti liikuntaa ja raitista ilmaa.
Tiaiset (Paridae) on varpuslintujen lahkoon kuuluva runsaslukuinen lintuheimo. Tiaisia tavataan pääosin pohjoisella pallonpuoliskolla ja Arfikassa. Tiaiset ovat melko pienikokoisia ja kaikkiruokaisia. Ne ovat pääosin niin sanottuja paikkalintuja ja muuttavat vain hyvin lyhyitä matkoja. Lajit asuvat enimmäkseen metsissä, mutta ovat hyvin liikkuvia. Tiaiset uskaltautuvat yleensä tulemaan pihapiireihin ja hakevat mieluusti ruokaa lintulaioilta. Tiaiset ovat kolopesijöitä, ja niiden pesueet ovat suurikokoisia. Niiden ravintoon kuuluvat kesäisin etupäässä hyönteiset, ja talvisin ne syövät enemmän siemeniä.
Hömötiainen on 12–13 cm pitkä. Hömötiaisen lakki ja leukalappu ovat mustat, posket valkoiset, selkä harmaa, vatsapuoli vaaleampi, siivet ja pyrstö tummat. Siivellä erottuu vaalea paneeli. Britanniassa tavattavalla kleinschmidti-alalajilla on ruskea selkä ja beigenruskea alapuoli.
Suomessa hömötiainen pesii koko maassa, mutta Pohjois-Lapissa levinneisyys on aukkoisempi. Suomen hömötiaiskanta on pienentynyt huomattavasti 1940–1950-luvuilta lähtien ja vuoteen 2019 mennessä pesivien parien määrä on laskenut hieman yli 400 tuhanteen. Yhdeksi taantumisen syyksi on esitetty tehometsätaloutta, jonka takia metsien lahopuun määrä on pienentynyt. Laji on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Sama kehitys koskee koko Eurooppaa. Neljäsosa kannasta pesii Suomessa. Suomen ympäristökeskuksen johtavan tutkijan mukaan hömötiainen kärsii sekä metsätaloudesta että ilmastonmuutoksesta.
HUOM: Kätkössä ei ole kynää, joten oma mukaan / B.Y.O.P