Liikalanlammen luonto- ja riistapolku on noin kahden kilometrin mittainen hylätty luontopolku. Lampi on pääasiassa nykyisin umpeenkasvanutta suota ja avovettä ei juurikaan enää ole. Lammen poikki pääsee entisiä pitkospuita pitkin toiselle rannalle, jossa on lintutorni. Pitkospuut ovat paikoin lahonneet ja kasvillisuus valloittanut polun vieruksia. Paras jalkinevalinta on kumisaappaat.
Suokukko (Calidris pugnax, aiemmin Philomachus pugnax) on keskikokoinen kurppien heimoon kuuluva kahlaaja, joka herättää huomiota etenkin soidintanssillaan. Laji on Suomessa erittäin uhanalainen.
Suokukon koko on vaihteleva. Koiras ja naaras ovat hyvin erikokoisia. Koiraan pituus on 31–34 senttiä ja paino 168–242 grammaa. Naaraan pituus on 25–26 senttiä ja paino 85–126 grammaa.
Soidinasussa koiras harmaa tai ruskea mustalla ja valkoisella kuvioinnilla, kuviot vaihtelevat paljon. Kaulan ympärillä tuuhea kaulus, jonka väri vaihtelee mustasta ruskean kautta kokovalkoiseen. Naaras ja nuori ovat ruskeansävyisiä. Musta nappisilmä, suora nokka, selässä ja niskassa tummaa kuviointia. Tummalla siivellä heikko vaalea siipijuova, yläperän sivuilla räikeät valkoiset soikiot. Talvipukuiset linnut ovat harmaampia.
Suokukko on vaitelias. Ainoat äänet ovat hiljaisia kurahduksia. Soidintanssikin on äänetön tapahtuma, jossa urokset pörhistävät kaulassa olevan ”leijonanharjan”, nousevat pystyyn ja poseeraavat ja tanssivat erikoisissa asennoissa.
Suokukko pesii Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. Se talvehtii Etelä- ja Länsi-Euroopassa, Afrikassa ja Intiassa.Suokukko on muuttolintu, joka palaa Suomeen huhti–toukokuussa. Syysmuutto alkaa jo kesäkuussa koiraiden ja pesinnässään epäonnistuneiden naaraiden muutolla. Nuoret linnut muuttavat elo–syyskuussa.
Suomessa pesimäkannaksi on arvioitu noin 5 000–8 000 paria ja laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Suokukko pesii koko Suomessa, mutta on Etelä-Suomessa hyvin vähälukuinen ja yleinen Pohjois-Suomen suoalueilla.
Pesinnästä huolehtii yksin naaras. Suokukko tekee pesän maahan ja siihen 4 munaa. Haudonta-aika on noin 3 viikkoa. Poikaset ovat pesäpakoisia, ja oppivat lentokykyisiksi 3 viikon iässä.
Suokukot syövät hyönteisiä ja matoja sekä muita selkärangattomia. Myös sammakot ja pikkukalat kuuluvat ruokavalioon.
Vanhin suomalainen rengastettu suokukko on ollut 13 vuotta 10 kuukautta 18 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin suokukko.
Kätkö on camottu mikro. Oma kynä mukaan. Kätköille on maanomistajan lupa.