Kansantarujen mukaan Soinin luontoa arvosti jo aikoinaan itse Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa. Hänen kerrotaan metsästäneen Soinin maastossa. Tarustosta on syntynyt seudun useat kuninkaalliset paikannimet.

Karhu

Tiedetään, että itse metsiemme kuningas, eli karhu tykkää temmeltää kuninkaanpolun -ja joen maisemissa. Täällä kun erämaata riittää ja karhulle evästä.

Karhu (Ursus arctos) on suurin petoeläin ja Suomen kansalliseläin.

Karhun pituus on 135–250 senttimetriä ja paino 60–300 kilogrammaa, uros on selvästi suurempi kuin naaras. Karhun ruskean turkin sävy vaihtelee melkein mustasta vaalean kellanharmaaseen.

Karhut nukkuvat talviunta puoli vuotta. Poikaset syntyvät talvipesään. Karhu on kaikkiruokainen, se syö paljon kasvisravintoa ja varsinkin marjoja.
Karhulla on hyvä kuuloaisti ja monipuolinen äänivalikoima, johon kuuluu muun muassa karjahteluja, murinaa ja vihellysääniä. Karhulla on kehittynyt hajuaisti, mutta näköaisti on huono.

Mistä erotat karhun jäljen ?
Sen takakäpälän jälki muistuttaa ihmisen jälkeä, mutta jalkaterän painallus on hieman leveämpi ja kolmiomaisempi kuin ihmisellä. Karhun jäljessä näkyy viisi varpaan ja kynnen painallusta. Käyntiaskeleen pituus on 90–140 senttimetriä. Kulkiessaan se liikuttaa saman puolen raajoja samaan aikaan.
Karhun jälkijono muistuttaa ilman kenkiä kävelevän ihmisen jälkiä. Saalistaessaan tai paetessaan karhu laukkaa, jolloin sen etu- ja takakäpälä osuvat samaan jälkeen. Karhu lähtee liikkeelle yleensä hyppien jättäen maahan parillisen hyppyjäljen. Kovalla maalla askelleveys on pieni, mutta pehmeällä lumella karhu kulkee jalat harallaan. Se voi nopeimmillaan juosta jopa 60 kilometriä tunnissa.