Kätkö sijaitsee Pyhä-Luoston kansallispuistossa, Huttuloman autiotuvalla. Kätkössä on kynä.
Huttuloman autiotupa
Tupa sijaitsee 1 km Huttujärvestä itään, keltaisella merkityn Pyhä-Luosto retkeilyreitin varrella.
Talvella tuvalle pääsee myös viikosta 8 eteenpäin latua pitkin hiihtäen tai esimerkiksi Huttujärventietä lumikenkäillen (Huttujärventiellä ei talvikunnossapitoa!). Tuvassa on kamiina ja nukkumatilat kuudelle hengelle. Tuvan läheisyydessä on myös kota, huussi, liiteri ja kaivo.
Vaellusreitti
Kesäreitti on merkitty Käyräsvaara-Luostonloma -välillä matalilla puisilla tolpilla, joiden päässä on retkeilijäsymboli. Luoston kylän keskuksesta lähtien reitii on merkitty keltaisin neliöin puihin. Reitti noudattelee myös osin kansallispuiston lyhyempiä merkittyjä reittejä , jotka on merkitty puihin kullekin ominaisen värisillä neliöillä. Reitin varrella jokaisessa risteyksessä on opasteviitat.
Kanssalispuisto
Pyhä-Luoston kansallispuistossa miljardien vuosien historia seuraa mukanasi retkellä. Kiipeät kerolle, katsot kuruun – metsäsaamelaisten pyhät paikat ovat aivan lähellä. Niiden tunnelma tuo päiväretkellekin pyhiinvaelluksen tuntua. Aarniometsät reunustavat tunturiketjua, jonka pääset näkemään pidemmällä vaelluksella Pyhätunturilta Luostolle kokonaan. Lähde löytöretkelle omaan itseesi ja luonnon ihmeisiin!
Isokuru
Näe Suomen suurin kuru, 220 metriä syvä Isokuru! Se sijaitsee Kultakeron ja Ukonhatun tunturihuippujen välissä. Kurun pohjalla olevaa puista kävelysiltaa pitkin pääset Pyhänkasteenlammelle ja -putoukselle. Kohdetaulujen avulla tutustut Isokurun syntyyn ja alueen geologiaan. Huomioithan, että Isokuruun vie ainoastaan kesäreitti, jolta poistuminen on retkeilijöiden turvallisuuden, kurun ainutlaatuisuuden ja erityissuojelun nojalla kielletty. Isokuruun ei mene talvireittiä lumiturvallisuussyistä.
sokurun perältä, äkkijyrkkien kallioseinien keskeltä löydät kattilamaisen painanteen, jonka pohjalla on 12 metriä syvä Pyhänkasteenlampi. Lampeen laskee 17 metriä korkea suihkumainen putous, Pyhänkasteenputous, jonka vesi tulee Karhukurua pitkin virtaavasta tunturipurosta.
Lampi ja putous ovat saaneet nimensä kristinuskon ja metsäsaamelaisten vanhojen uskomusten kohtaamisesta. Perimätiedon mukaan pappi Esaias Fellman antoi saamelaisille kesällä 1648 joukkokasteen näiden vanhalla palvontapaikalla eli seidalla, joka sai siitä nimen Pyhänkasteenlampi. Samalla tavalla vanhoista uskomuksista on saanut nimensä Uhriharju, jolla on uhrattu peuroja ja niiden sarvia hyvän metsästysonnen toivossa.
Noitatunturi
Noitatunturi on Pyhä-Luoston tunturijonon korkein huippu. Vaativa reitti 540 metriä korkealle tunturille palkitsee kävijän upeilla maisemilla. Noitatunturin reitin varrelta löydät myös Annikinlammen, joka uinuu syvässä Kuorinkikurussa ylhäällä tunturin rinteellä ja jolta avautuu hieno näköala pohjoiseen. Noitatunturi on vanha saamelaisten palvontapaikka eli seita. Tunturi tunnettiinkin aiemmin nimellä Seitatunturi.
Rykimäkuru
Vaikuttava Rykimäkuru poikkeaa muista alueen kuruista, sillä se on rotkolaakso, joka on syntynyt kallioperän repeämäkohtaan. Muut alueen kurut ovat jääkauden sulamisvesien uurtamia.
Muista että kätkö sijaitsee kansallispuisto alueella niin kunnioita puistoa ja sen sääntöjä.